Esittele itsesi
- Keskustelun aloittaja jkew
- Aloitettu
Vs: Esittele itsesi
Meillä on onneksi kääntynyt niin, että jokin aika sitten ku ostin Seikon, rouva arveli hinnaksi 700€.
Aikaisemmin ei yhtään ymmärtänyt, miten voi ostaa lähes kymppitonnin kellon.
Nyt ihmettelee, että miksei maksanut ees kahtasataa.
Meillä on onneksi kääntynyt niin, että jokin aika sitten ku ostin Seikon, rouva arveli hinnaksi 700€.
Aikaisemmin ei yhtään ymmärtänyt, miten voi ostaa lähes kymppitonnin kellon.
Nyt ihmettelee, että miksei maksanut ees kahtasataa.
arbit
Aktivisti
- Liittynyt
- 28.2.2014
- Viestit
- 1 010
Vs: Esittele itsesi
Kyllä. Kun saa henkilöbrändin, maineen kuntoon ja maailmassa riittää maksuvalmiutta, voi hinkata käsityön kohdetta kuukausia ja saada tunneilleen hinnan.
Ja osansa hinnanmuodostuksessa on very Limited Editions, jonossa voi joutua olemaan maailman tappiin.
Kyllä. Kun saa henkilöbrändin, maineen kuntoon ja maailmassa riittää maksuvalmiutta, voi hinkata käsityön kohdetta kuukausia ja saada tunneilleen hinnan.
Ja osansa hinnanmuodostuksessa on very Limited Editions, jonossa voi joutua olemaan maailman tappiin.
Vs: Esittele itsesi
Tervehdys kanssaharrastajat. Täällä ilmoittautuu 42-vuotias kelloharrastaja Tampereelta. Kellot ovat kiinnostaneet minua jo pienestä pitäen vaikka varsinaisen ensimmäisen kunnon kelloni ostinkin vasta vuonna 2008, Omega Seamaster Professional 300M Diver automaatin. Varsinaisesti tauti puhkesi kuitenkin vasta pari vuotta myöhemmin, kun löysin jälleen isän vanhan käsinviritettävän Tissotin vuodelta -69 ja kunnostutin sen. Ei mennyt kauaakaan kun eBaystä oli tulossa pari muutakin vintage Tissottia. Tissoteilla harjoittelun jälkeen on kokoelma kasvanut vintage Omega, Longines ja Jaeger LeCoultre kelloilla. Eli sydäntä lähellä ovat erityisesti Vintage kellot, mutta toki uudetkin kiinnostavat.
Tämän palstan löysin sattumalta kun joku MuroBBS:n kelloketjussa kertoi laittaneensa kellon tällä palstalla myyntiin. Tuolla MuroBBS:n kelloketjussa olen käynyt satunnaisesti viestejä lueskelemassa, mutta muuten olen aktiivisemmin seurannut WUS ja Omegaforumin keskusteluja ja niihin jotain kirjoitellutkin. Mukavaa että Suomessakin on nyt oma dedikoitu kellofoorumi.
Tervehdys kanssaharrastajat. Täällä ilmoittautuu 42-vuotias kelloharrastaja Tampereelta. Kellot ovat kiinnostaneet minua jo pienestä pitäen vaikka varsinaisen ensimmäisen kunnon kelloni ostinkin vasta vuonna 2008, Omega Seamaster Professional 300M Diver automaatin. Varsinaisesti tauti puhkesi kuitenkin vasta pari vuotta myöhemmin, kun löysin jälleen isän vanhan käsinviritettävän Tissotin vuodelta -69 ja kunnostutin sen. Ei mennyt kauaakaan kun eBaystä oli tulossa pari muutakin vintage Tissottia. Tissoteilla harjoittelun jälkeen on kokoelma kasvanut vintage Omega, Longines ja Jaeger LeCoultre kelloilla. Eli sydäntä lähellä ovat erityisesti Vintage kellot, mutta toki uudetkin kiinnostavat.
Tämän palstan löysin sattumalta kun joku MuroBBS:n kelloketjussa kertoi laittaneensa kellon tällä palstalla myyntiin. Tuolla MuroBBS:n kelloketjussa olen käynyt satunnaisesti viestejä lueskelemassa, mutta muuten olen aktiivisemmin seurannut WUS ja Omegaforumin keskusteluja ja niihin jotain kirjoitellutkin. Mukavaa että Suomessakin on nyt oma dedikoitu kellofoorumi.
Casa de Matti
Jäsen
- Liittynyt
- 12.3.2013
- Viestit
- 143
Vs: Esittele itsesi
Ilmoittaudun mukaan...
En pidä itseäni minään varsinaisena kelloharrastajana, vaikka muutaman kellon omistankin ja aina joskus selaan alennusmyynnistä ostamaani Kellomies-kirjaa. Tätä nykyä olen kuitenkin jostain syystä seurannut päivittäin tätä ja naapurisivustolta löytyvää suomalaista kellokeskustelupalstaa ja selailen myös kellojen nettikauppojen sivustoja tiiviisti.
Ensimmäisen lapsena saamani kellon merkkiä en muista. Muistan kuitenkin sen olevan näitä vielä hengissä olevia sveitsiläisiä merkkejä ja varmaankin tuo kello jossakin lapsuuden kodissani tallella on. Vartuttuani nuoreksi, käytin pääasiassa isäni kelloja - jotka sittemmin perin - ja erityisesti mieleen on jäänyt kultainen automaatti-Movado, joka jalkapallopelissä kielikurssilla Brightonissa hajosi useampaan osaan. Kello korjattiin ja se toimii edelleen. Harmi vaan, että sen taulukin vaurioitui ja on edelleen sen näköinen, miltä se tuon jalkapallopelin jälkeen näytti. Pelistä on jäänyt mieleen myös vastustajina olleet saksalaiset kielikurssilaiset ja tekemäni oma maali.
Kielikurssilla olin vuonna -72 ja ylioppilaaksi kirjoitin vuonna -74. Ylioppilaslahjaksi toivoin vanhemmiltani tietenkin kelloa. Mieli olisi tehnyt Omega Speedmasteria, mitä en kuitenkaan kehdannut tuoda julki kellon suuren hinnan - muistaakseni hinta oli markkoina kolminumeroinen ja alkoi seiskalla - ja niinpä toivoin saman tyylistä Seamasteria, cal. 321, jonka myös sain. Sitä sitten pidin opiskeluajan, kunnes koitti digitaalisten kellojen aika.
Citizen taisi Suomessa olla digitaalisten kellojen airut, mutta niin paljon en kelloista välittänyt, että olisin sellaista alkanut hankkia. Tuleva lankomies osti huoltoasemalta kolmella kymmenellä markalla Conson, jonka minäkin sitten hankin ja pidin sitä niin kauan kuin sen paristo kesti. Kellossa oli upea nestekidenäyttö ja toimintoja joka lähtöön. Niinpä Seamaster jäi pöytälaatikkoon ja Conso ruletti.
Toki olen kaivanut Seamasterin laatikosta esiin jo ajat sitten ja sitä käyttänytkin aika ajoin, mutta Consoon vaihdoin patterin vasta tänä kesänä ja panin sen uudelleen ranteeseen. Ihme kyllä se toimii kuin uutena. Jalkapallon MM-kisojen erätaukoharrastukseksi hankin näet kasan paristoja ja kellojen takakannen avaamiseen tarvittavia työkaluja ja vaihdoin paristot suureen osaan vuosien varrella kirjoituspöydän laatikkoon kertyneisiin kvartsikelloihin, joista osa on mitä lie halpiskelloja tai lehtitilausten myötä kylkiäisenä tulleita.
Kelloista siis tykkään ja parisen vuotta sitten hankin kelloille ensimmäisen säilytyslippaan ja tänä kesänä toisen. Lippaissa säilytän arvokkaimpia kellojani. Tämä ei tarkoita, että kellot olisivat arvokkaita absoluuttisessa mielessä. Paikkansa ensimmäisessä lippaassa ovat saaneet tuo jo mainittu Seamaster, sen vintage-kaveri Omega Geneve Dynamic, 60-luvun alun kunnostettu automaatti-Eterna, mulkosilmä-Rolex Perpetual Datejust, käsin vedettävä ohut kultakello Titus ja paremman luokan vintage-Citizen anadigi, joka on vuodesta toiseen on perinteinen matkakelloni kahden näytön takia.
Tämän kesän hankintoja ovat tosi mauton viime vuoden Festina Tour de France -kvartsi kaveriksi tosi mauttomaan keltamustalla nahkasisustuksella varustettuun keltamustaan autoon sekä kaksi Seiko -vitossarjan automaattia, sukeltaja ja militaari.
Kellot viehättävät minua esineenä, asusteen osana ja perinteen henkijänä - öh, mikä sana - samoin kuin autot ja viskit. Kyllä, viskikin voi tietyssä mielessä olla esine, vaikka toki asialle parempi ilmaisukin löytyisi, jos vain viitsisi pysähtyä sitä miettimään. Kuten autoja ja viskipulloja, kelloja on kiva katsella ja hypistellä.
Miksikään todelliseksi kelloharrastajaksi minulla ei ole varaa(kaan) ryhtyä. Virkamiehen palkkaa kun on jakamassa välttämättömyyksien lisäksi muutkin kiinnostuksen kohteet. IWC jäänee haaveeksi, monesta muusta merkistä puhumattakaan. Hamilton sen sijaan kiinnostaa kovasti ja toki jokunen muukin halvempi merkki. Ehkä siis vielä tämän elämän aikana tulen kellon ja parikin ostamaan...
Ilmoittaudun mukaan...
En pidä itseäni minään varsinaisena kelloharrastajana, vaikka muutaman kellon omistankin ja aina joskus selaan alennusmyynnistä ostamaani Kellomies-kirjaa. Tätä nykyä olen kuitenkin jostain syystä seurannut päivittäin tätä ja naapurisivustolta löytyvää suomalaista kellokeskustelupalstaa ja selailen myös kellojen nettikauppojen sivustoja tiiviisti.
Ensimmäisen lapsena saamani kellon merkkiä en muista. Muistan kuitenkin sen olevan näitä vielä hengissä olevia sveitsiläisiä merkkejä ja varmaankin tuo kello jossakin lapsuuden kodissani tallella on. Vartuttuani nuoreksi, käytin pääasiassa isäni kelloja - jotka sittemmin perin - ja erityisesti mieleen on jäänyt kultainen automaatti-Movado, joka jalkapallopelissä kielikurssilla Brightonissa hajosi useampaan osaan. Kello korjattiin ja se toimii edelleen. Harmi vaan, että sen taulukin vaurioitui ja on edelleen sen näköinen, miltä se tuon jalkapallopelin jälkeen näytti. Pelistä on jäänyt mieleen myös vastustajina olleet saksalaiset kielikurssilaiset ja tekemäni oma maali.
Kielikurssilla olin vuonna -72 ja ylioppilaaksi kirjoitin vuonna -74. Ylioppilaslahjaksi toivoin vanhemmiltani tietenkin kelloa. Mieli olisi tehnyt Omega Speedmasteria, mitä en kuitenkaan kehdannut tuoda julki kellon suuren hinnan - muistaakseni hinta oli markkoina kolminumeroinen ja alkoi seiskalla - ja niinpä toivoin saman tyylistä Seamasteria, cal. 321, jonka myös sain. Sitä sitten pidin opiskeluajan, kunnes koitti digitaalisten kellojen aika.
Citizen taisi Suomessa olla digitaalisten kellojen airut, mutta niin paljon en kelloista välittänyt, että olisin sellaista alkanut hankkia. Tuleva lankomies osti huoltoasemalta kolmella kymmenellä markalla Conson, jonka minäkin sitten hankin ja pidin sitä niin kauan kuin sen paristo kesti. Kellossa oli upea nestekidenäyttö ja toimintoja joka lähtöön. Niinpä Seamaster jäi pöytälaatikkoon ja Conso ruletti.
Toki olen kaivanut Seamasterin laatikosta esiin jo ajat sitten ja sitä käyttänytkin aika ajoin, mutta Consoon vaihdoin patterin vasta tänä kesänä ja panin sen uudelleen ranteeseen. Ihme kyllä se toimii kuin uutena. Jalkapallon MM-kisojen erätaukoharrastukseksi hankin näet kasan paristoja ja kellojen takakannen avaamiseen tarvittavia työkaluja ja vaihdoin paristot suureen osaan vuosien varrella kirjoituspöydän laatikkoon kertyneisiin kvartsikelloihin, joista osa on mitä lie halpiskelloja tai lehtitilausten myötä kylkiäisenä tulleita.
Kelloista siis tykkään ja parisen vuotta sitten hankin kelloille ensimmäisen säilytyslippaan ja tänä kesänä toisen. Lippaissa säilytän arvokkaimpia kellojani. Tämä ei tarkoita, että kellot olisivat arvokkaita absoluuttisessa mielessä. Paikkansa ensimmäisessä lippaassa ovat saaneet tuo jo mainittu Seamaster, sen vintage-kaveri Omega Geneve Dynamic, 60-luvun alun kunnostettu automaatti-Eterna, mulkosilmä-Rolex Perpetual Datejust, käsin vedettävä ohut kultakello Titus ja paremman luokan vintage-Citizen anadigi, joka on vuodesta toiseen on perinteinen matkakelloni kahden näytön takia.
Tämän kesän hankintoja ovat tosi mauton viime vuoden Festina Tour de France -kvartsi kaveriksi tosi mauttomaan keltamustalla nahkasisustuksella varustettuun keltamustaan autoon sekä kaksi Seiko -vitossarjan automaattia, sukeltaja ja militaari.
Kellot viehättävät minua esineenä, asusteen osana ja perinteen henkijänä - öh, mikä sana - samoin kuin autot ja viskit. Kyllä, viskikin voi tietyssä mielessä olla esine, vaikka toki asialle parempi ilmaisukin löytyisi, jos vain viitsisi pysähtyä sitä miettimään. Kuten autoja ja viskipulloja, kelloja on kiva katsella ja hypistellä.
Miksikään todelliseksi kelloharrastajaksi minulla ei ole varaa(kaan) ryhtyä. Virkamiehen palkkaa kun on jakamassa välttämättömyyksien lisäksi muutkin kiinnostuksen kohteet. IWC jäänee haaveeksi, monesta muusta merkistä puhumattakaan. Hamilton sen sijaan kiinnostaa kovasti ja toki jokunen muukin halvempi merkki. Ehkä siis vielä tämän elämän aikana tulen kellon ja parikin ostamaan...
Vs: Esittele itsesi
Moro, olen uunituore ja innokas "kelloharrastaja". Tai no, ei tätä nyt vielä voi oikeen harrastukseksi sanoa kun vasta toinen kello on juuri ostopäätöksen edessä 8)
Ikää löytyy 21 vuotta ja budjetti on ehkä suurin jarru tässä touhussa, opiskelijastatuksella mennään.
Moro, olen uunituore ja innokas "kelloharrastaja". Tai no, ei tätä nyt vielä voi oikeen harrastukseksi sanoa kun vasta toinen kello on juuri ostopäätöksen edessä 8)
Ikää löytyy 21 vuotta ja budjetti on ehkä suurin jarru tässä touhussa, opiskelijastatuksella mennään.
Vs: Esittele itsesi
Ilmoittaudun uutena käyttäjänä foorumille. Ensimmäisen "Titanic" -rannekelloni sain aloittaessani opintieni 1970-luvun loppupuolella. Siitä saakka olen tottunut rannekelloa käyttämään. Kelloja on "kokoelmassa" 7 kpl, joista pääosa ihan vain ulkonäön perusteella hankittuja kvartsitiukuja. Mekaanisten kellojen kiehtovasta maailmasta olen vasta hiljattain innostunut.
Hiljattain ranteeseen päätyi ulkonäön perusteella jostain 70-luvulta oleva Tissot ja kaipaisinkin tietoa, miten saisin selville kellon iän ja tarkemman mallin.
Tällainen:
Ilmoittaudun uutena käyttäjänä foorumille. Ensimmäisen "Titanic" -rannekelloni sain aloittaessani opintieni 1970-luvun loppupuolella. Siitä saakka olen tottunut rannekelloa käyttämään. Kelloja on "kokoelmassa" 7 kpl, joista pääosa ihan vain ulkonäön perusteella hankittuja kvartsitiukuja. Mekaanisten kellojen kiehtovasta maailmasta olen vasta hiljattain innostunut.
Hiljattain ranteeseen päätyi ulkonäön perusteella jostain 70-luvulta oleva Tissot ja kaipaisinkin tietoa, miten saisin selville kellon iän ja tarkemman mallin.
Tällainen:
Vs: Esittele itsesi
Terve vaan! Olen tuoreehko foorumin jäsen, hieman yli kolmikymppinen perheellinen mies. Työskentelen markkinoinnin parissa ja asun Helsingissä.
Kelloista kiinnostuin pienenä, ehkä isän kiinnostus kelloihin tarttui (joskaan ei voi sanoa että isäukon kellot olisivat suoranaisia laatukelloja olleet, kultadubleeta ja anadigiä). Olin ehkä tokaluokalla kun ostin säästöilläni ensimmäisen oman kelloni: Citizenin teräksisen perusmallin.
Vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana olen hiljalleen kiinnostunut enemmän myös kellojen tekniikasta ulkonäön lisäksi. Kelloharrastukseni on ollut enemmän budjettikelloissa. Tällä hetkellä kaapissa on kymmenisen kelloa: Tudor, Hamilton, pari Certinaa, Padron, Tissot jne.
Pomminkestävät kellot ovat olleet lähellä sydäntä koska hankin kellot käyttökelloiksi. Vähän aikaa sitten myin Longinesin Legend Diverin ja hankin tilalle Tudorin Hydronaut II:n tältä foorumilta juuri tuon pomminkestävän tuntuman takia. Tuo Tudor on lähellä täydellistä kelloa minulle: mekaanisesti jämäkimmän tuntuinen laite jonka olen omistanut.
Haavekelloni on tällä hetkellä Rolexin Explorer I. Glashüttea, ja Zenithin vintagemalleja on tullut haavemielessä katseltua myös.
Mukavaa että Suomessakin alkaa kellosta kiinnostuneille olla omat foorumista ja tietoa tarjolla.
Terve vaan! Olen tuoreehko foorumin jäsen, hieman yli kolmikymppinen perheellinen mies. Työskentelen markkinoinnin parissa ja asun Helsingissä.
Kelloista kiinnostuin pienenä, ehkä isän kiinnostus kelloihin tarttui (joskaan ei voi sanoa että isäukon kellot olisivat suoranaisia laatukelloja olleet, kultadubleeta ja anadigiä). Olin ehkä tokaluokalla kun ostin säästöilläni ensimmäisen oman kelloni: Citizenin teräksisen perusmallin.
Vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana olen hiljalleen kiinnostunut enemmän myös kellojen tekniikasta ulkonäön lisäksi. Kelloharrastukseni on ollut enemmän budjettikelloissa. Tällä hetkellä kaapissa on kymmenisen kelloa: Tudor, Hamilton, pari Certinaa, Padron, Tissot jne.
Pomminkestävät kellot ovat olleet lähellä sydäntä koska hankin kellot käyttökelloiksi. Vähän aikaa sitten myin Longinesin Legend Diverin ja hankin tilalle Tudorin Hydronaut II:n tältä foorumilta juuri tuon pomminkestävän tuntuman takia. Tuo Tudor on lähellä täydellistä kelloa minulle: mekaanisesti jämäkimmän tuntuinen laite jonka olen omistanut.
Haavekelloni on tällä hetkellä Rolexin Explorer I. Glashüttea, ja Zenithin vintagemalleja on tullut haavemielessä katseltua myös.
Mukavaa että Suomessakin alkaa kellosta kiinnostuneille olla omat foorumista ja tietoa tarjolla.
Vs: Esittele itsesi
Varsinaista avaustyökalua ei ole, mutta kaipa tuon jollain pelillä (tai kelloliikkeen avulla) saa auki. Googlea olen selannut kovastikin, mutta aina kun joku Tissot Seastar näyttää vähän samalta, on siinä joku ishko ero (kellotaulun keskiosa musta/punainen, päivyri tms.).pasiz sanoi:
Mainos
Uusimmat ilmoitukset
-
-
-
M: OMEGA Seamaster Planet Ocean 39,5mm Summer Blue (ref. 215.30.40.20.03.002)- Viimeisin: Jarkko / Ranneaika
Foorumin tilastot
Jaa somessa
Kellofoorumin luotettavan palvelinalustan toimittaa XetNET – Webhotelli ja virtuaalipalvelimet