Vaihtakaa rohkeammin, hyvät ihmiset!

[hm42]

Arjen piristys on uusi kello.
Kun budjetti menee nelinumeroisen puolelle, ei enää kannata olettaa että käteisostajia on joka oksalla. Sen sijaan erittäin hyviä vaihtotarjouksia voi avaramielinen jo saada.
Eikä joka hankittua kelloa kannata miettiä keeperinä (koskapa se olisi toteutunut), vaan hetken mielijohteena ja ottaa siitä kaikki irti: uusi kello ranteeseen ja fiilistely tietäen, että se on siinä hetken kunnes vaihtaa taas seuraavaan.
Jokainen kello on uusi kokemus ja avaa ajatuksia siihen, miten jopa oman kuvitellun mukavuusalueen ulkopuolelle kuuluvat kello sittenkin sopisivat.

Itse olen valmis vaihtamaan jokaisen kelloni seuraavaan heti uutuudenviehätyksen mentyä jos kiinnostava vaihtokandidaatti löytyy.
Hyvin harvoin etsin ensin uuden rahalla ostettavan kellokandidaatin ja sitten koitan myydä vanhoja pois sen saadakseni. Kiinnostavampaa on katsoa, mitä vaihtareita kulloinkin löytyy.

Ehkä alan olla tässä poikkeava, kun katsoo foorumin myynti-ilmoituksia. Vai olenko?

 

[Puhti]

Vs: Vaihtakaa rohkeammin, hyvät ihmiset!

Hyvä keskustelun avaus. Itse kokeilin tätä taktiikkaa, kun laitoin yhden ns. keepperiksi luoktellun kellon myyntiin/vaihtoon. Tuli ainakin yksi varteenotettava vaihtotarjous ja kyseessä oli kello, jota en olisi ehkä muuten hankkinut, en ainakaan tässä vaiheessa. No tuo vaihto jäi tekemättä, mutta hyvä taktiikka kuitenkin pyydellä vaihtoja avoimin mielin. Ja pienelläkin välirahalla voi olla mahdollisuus saada vaihdettua yllättävän helpostikin kello seuraavan tason kelloon.

Toki kelloharrastajia on moneen junaan. Itselle on nyt hahmottunut se, että kasaan viiden kellon kokoelman uusista kelloista, minkä jälkeen keskityn vintage-kelloihin. Tällä hetkellä on kasassa 4/5 kelloista ja se yksi on hakusessa olevakin on 80 % varmuudella päätetty. Näköpiirissä ei ole, että näitä uusi kelloja alan vaihtamaan vaan eiköhän niillä mennä hyvin hyvin pitkään. En ole siis todellakaan mikään krooninen flippaaja. Mulle harrastuksen suola on flippauksen sijaan perehtyä etukäteen huolellisesti eri kellovaihtoehtoihin ja käyttää siihen paljon aikaa sen sijaan, että hankkisin hetken mielijohteesta itselle vähän vieraan kellon testiin.

 

[vhild]

Vs: Vaihtakaa rohkeammin, hyvät ihmiset!

Vaihtamisessa harmittavat ne kellot, joita ei olisi pitänyt vaihtaa
Nytkin harkitsen ostavani uudelleen pari mallia jotka ovat jääneet kaihertamaan.

 

[samyel]

Vs: Vaihtakaa rohkeammin, hyvät ihmiset!

Jäi tämä aloitus mietityttämään.

Itselle harrastamisen paras puoli on juuri se, että voi kokeilla monenlaista sekä designin että tekniikan puolesta.

Teoriassa voisi olla mahdollista asettua yhden kellon kanssa olemaan, mutta mitä hauskaa siinä olisi? Sellaistakin tässä hetki sitten kokeilin, mutta lyhyeksi jäi. ???? Pari graalihenkistäkin on ranteen kautta kulkenut, mutta aina ovat johonkin vaihtuneet.

Vaikuttaa siltä, että moni muukin vaihtaa kelloa suht tiheään. Itselle tosin on siinä mielessä tarkkaa mihin vaihtaa, että vaihdokin pitää olla siihen hetkeen sopiva. Tällä hetkellä oma suuntaus on pienehköt kellot (nykymittapuulla) ja simppelit toiminnoiltaan.

Jännä muuten mihin sitä kelloissa nykyään kiinnittää huomiota. Koppia osaa tehdä kuka vain, harvinaisempaa on että kruunu ja rannekkeet toimii vimpan päälle ja ovat laadukkaan tuntuisia. Koneistot ovat tietysti oma juttunsa.

 

[Puhti]

Vs: Vaihtakaa rohkeammin, hyvät ihmiset!

Itselle harrastamisen paras puoli on juuri se, että voi kokeilla monenlaista sekä designin että tekniikan puolesta.

Mulle design on sikäli lukittu, että haluan vain hyvin ranteeseeni istuvia kelloja. Olen huomannut, että designiltaan omat kelloni aika samanlaisia, mitä tulee sivunprofiiliin. Kaikki kaareutuvat voimakkaasti ja ns. syleilevät tiukasti rannetta. Korkeutta voi olla toisissa enemmän, mutta kaikki kiinnittyvät hyvin ranteeseen.

Tämän oivalluksen/pakkomielteen jälkeen sekä aika rajoitetun ihanneleveyden ja - paksuuden takia aika moni kello itseasiassa karsiutuu pois jo designin takia. Toki paljon jää vielä valinnanvaraa ja kokeiltavaa.

Jännä muuten mihin sitä kelloissa nykyään kiinnittää huomiota. Koppia osaa tehdä kuka vain, harvinaisempaa on että kruunu ja rannekkeet toimii vimpan päälle ja ovat laadukkaan tuntuisia. Koneistot ovat tietysti oma juttunsa.

Edelliseen liittyen niin koppienkin suunnittelussa on eroja. Esimerkiksi Squale, joka ei ole muutrn merkkinä niitä arvostetuimpia, on tehnyt mielestäni parhaan kopan designiltaan (1521), ainakin suklareissa. Ei vain istuvuudeltaan vaan muutenkin (mm. kruunun suojaus). Squalen jälkeen osaa hyvää koppaakin arvostaa.

Siitä ihan samaa mieltä, että jos kruunu toimii sulavasti, kello erottuu heti isosti edukseen.

 

[samyel]

Vs: Vaihtakaa rohkeammin, hyvät ihmiset!

Täytyypä Squalea joskus tutkia ajan kanssa kun mahdollisuus tulee.

Se on totta, että kopissakin on eroja. Kruunuissa myös. Oriksen 65 olisi mielestäni aika täydellinen kello 40mm koossa (metallirannekkeella), siinä koppakin on kohdillaan. Ainoa hankaluus on kruunu, joka porautuu ainakin mulla kämmenselkään.

Tudor BB taas on hyvä kokonaisuus kruunua myöten, mutta vähän liian möhkäle. Kiinnostavaa nähdä millainen BB fifty eight on, varmasti järkevämmän mallinen.

Pakkomielteistä puheenollen: mulle pakkomielle on rannkkeiden lukot. Ne peltiset kitkalukot on minusta vähänkään paremmissa kelloissa anteeksiantamatonta laiskuutta. ????

Mutta sepä tässä hauskaa onkin. Täydellistä kelloa ei ole, aina löytää jotain mikä houkuttelee ja makuhan elää ja muuttuu.

 

[Oiva]

Vs: Vaihtakaa rohkeammin, hyvät ihmiset!

Avaus laittoi pohtimaan täälläkin.

Olen vaihtanut kohtuullisen arvokkaan kellon foorumilla pari kertaa, ja kumpikin kokemus on ollut kaikin puoli miellyttävä (kiitoksia asianosaisille). Uusi kello on piristänyt ja samalla eri valmistajiin ja malleihin on saanut kosketuspintaa. Lisäksi useamman tyyppisten kellojen käyttö on tuonut selkeyttä siihen millaiset toimivat lopulta itselle parhaiten, eri tilanteissa.

Viimeinen pointti on toiminut toisaalta kahta edellistä vastaan: kun näkemykset itselle parhaiten sopivista kelloista ovat vakiintuneet, tulevat vaihdot vaikeammiksi. Olen myös sikäli huono vaihtamaan, että pohdin hankintojani verrattain pitkään ja huolellisesti sekä ostan kellon aina paikan päältä. Vaikka kellon lopullinen soveltuvuus omaan käyttöön ilmenee vasta pidempiaikaisessa käytössä, on huolellisuus hankintoja tehdessä estänyt hetken mielihaluihin pohjautuvia ostopäätöksiä ja niihin usein yhdistyviä huteja.

Suorien hankintojen ja vaihtojen pohjalta keeppereiksi eri kategorioissa ovat nousseet Oriksen BC3 Advanced, IWC:n Portofino, Breitlingin Steelfish, IWC:n Aquatimer 2000 sekä Panerain 1950-koppainen Luminor. Ainoa päällekkäisyys on sukelluskelloissa. Nuo ovat kuitenkin sopivasti erityyppisiä ja pidän kummastakin kovasti, joten säilyköön oman kelloharrastukseni kivijalka toistaiseksi tällaisenaan.

 

[hm42]

Vs: Vaihtakaa rohkeammin, hyvät ihmiset!

Joo, näitä "tämä on täydellinen kolmen (tai kuuden) kellon setti" -aikakausia on minullakin toki ollut. Ne kestivät vaan koko ajan vähemmän aikaa. Hetken kuluttua kuitenkin löytyy joku kello joka on pakko saada, mutta joka ei sitten sovikaan siihen vanhaan kokonaisuuteen. Tämä aiheuttaa vaihtotarpeita sitten muissakin, kun sen uuden hankinnan ympärille pitää uudelleen säätää loputkin kohdalleen.

Toinen, ja todennäköisempi syy vaihtoihin aktivoitumiseen on minulla kuitenkin kokonaisbudjetti. Rahaa ei viitsi pitää määräänsä enempää kelloissa, ja jos jotain uutta ja kallista pitää saada niin sitten jostain lähes yhtä kalliista pitää luopua.
Samalla olen lopettanut sen täydellisen perussetin jatkuvan ylläpitämisen ja hyväksyn tilanteen että nyt vaikka premium-suklari puuttuu mutta joskus sitten sellainenkin taas tulee vastaan ja silloin jotain muuta kivaa lähtee vaihtoon. Sitä odotellessa voi löytyä matkalla vaikka mitä muuta kiinnostavaa.

Se mitä yritän myös tehdä on olla palaamatta suoraan takaisin kelloihin jotka olen jo joskus vaihtanut pois. Aina se ei onnistu, esimerkiksi exp2:sia on ollut jo lähemmäs puoli tusinaa kertaa molemmilla väreillä ja molemman kokoisina, enkä koskaan opi että pitkän päälle en kuitenkaan pidä siitä bezelistä. Onneksi se on kuitenkin aika helppo vaihdettava.
Vaihdon helppous sinänsä on yksi harmillinen asia jonka olen huomannut ohjaavan omia valintoja välillä liikaakin, siitä olen yrittänyt päästä vähän eroon: jos painottaa liikaa sitä, kuinka nopeasti hankitun kellon saa vaihdettua eteenpäin, olisi kellovalikoima aika tylsän perusrolex-painotteinen ja erikoisemmat mutta kiinnostavat merkit jäisivät kokematta.
Joku submariner on toki hyvä välimallin kello likvidinä vaihtovaluuttana mutta samalla tiedän että se on sitten seuraava joka lähtee kun jotain kiinnostavampaa tulee vastaan, koska se on helpoin vaihtoon kelpaava.

Nykyään ehkä ihan samankaltaisia kelloja en aktiivisesti koita useampia hankkia yhtä aikaa, mutta sillä hetkellä kiinnostavampaan voi silti aina vaihtaa. Muuten vaihtareiden kirjo on ihan laidasta laitaan ja joka kello jota minulla ei ole ollut, on periaatteessa kiinnostava omassa kategoriassaan.

Ja se yksi pointti jota koitin alustuksessani sanoa, oli että vaihtari + mahdollinen väliraha on aina helpompi tapa saada kellokierto toimimaan kuin käteiskaupat - molempiin suuntiin. Suurin osa omasta kellokierrätyksestäni on perustunut osavaihtoihin, ja jo yli kolmen tonnin hintaluokassa harvoin käteisostajaa ilmaantuu. Mitä kalliimpi kello on kaupan, sitä epätodennäköisemmäksi se muuttuu.

 

[arbit]

Vs: Vaihtakaa rohkeammin, hyvät ihmiset!

Luulen, että useimmiten myynti ilman vaihtareita on, että on mielessä niin tarkkaan jo se seuraava, että se ei vaan osu vaihtariksi ja jos ottaa jotain muuta, se "no, voin ottaa", ei kiinnosta hetkeäkään ja sai vain lisää vaivaa jatkolle, ja mahdollisesti lisää vuokrahintaa kului.

Ja jos laittaa sen jonkin verran käytetyn, "vaihdossa kelpaa x, y, z", niin silloin avaa koko maailmalle seuraavan ajatuksensa. Se toimii joillakin, joillakin taas on fiilistelyn yllätysmomentti iso osa koko harrastusta.

 

[5172]

Vs: Vaihtakaa rohkeammin, hyvät ihmiset!

Paras lääke on ostaa niin kalliita kelloja ettei ole varaa luopua niistä.

 

[hm42]

Vs: Vaihtakaa rohkeammin, hyvät ihmiset!

Ellei se kallis kello vahingossa paljastu sijoitukseksi ja arvo nouse...

Paras lääke on ostaa niin kalliita kelloja ettei ole varaa luopua niistä.

 

[Calle_H]

Vs: Vaihtakaa rohkeammin, hyvät ihmiset!

Kiinnostava juttu aiheeseen liittyen. Tässä näkökulmaa suuremman cityn kellokulttuurista, jossa nuori parikymppinen mies hyvässä työpaikassa aloittaa akselilta IWC Portuguese-Omega Speedmaster-Rolex Daytona/GMT. Taskusta löytyy myös Pradan lompakko ja Montblancin kynä.

https://www.nytimes.com/2015/02/24/style/international/you-arent-21-anymore-so-its-time-to-trade-up.html

 

[hm42]

Vs: Vaihtakaa rohkeammin, hyvät ihmiset!

Tuosta NYT:n jutusta tuli vähän mieleen American Psychon kaltainen investointipankkiirien meno.

Jos Speedy tai GMT on se eka ison palkan ostoskohde niin varmana valintana ok ja uskottavaa ennen kun se oma maku on löytynyt, mutta jos sen jälkeen pitää mennä useamman Patekin ja Langen kokoelmiin niin ehkä ei ihan normaali kasvupolku silti taida olla.

 

[Calle_H]

Vs: Vaihtakaa rohkeammin, hyvät ihmiset!

Tuosta NYT:n jutusta tuli vähän mieleen American Psychon kaltainen investointipankkiirien meno.

Jos Speedy tai GMT on se eka ison palkan ostoskohde niin varmana valintana ok ja uskottavaa ennen kun se oma maku on löytynyt, mutta jos sen jälkeen pitää mennä useamman Patekin ja Langen kokoelmiin niin ehkä ei ihan normaali kasvupolku silti taida olla.

Kyllähän se niin menee, että nuo ovat varmastikin näitä Manhattanin juttuja. Tulee mieleen Business Insiderista lukemani juttu, jossa Rolex kuvattiin juurikin nuorien Wall Streetin pankkiirien entry-level ostoksena, josta sitten mennään eteenpäin. Aika eri sfäärit, kuin nämä Suomen bisnesmaailman kellot ja kellottomuus, josta olen toisessa ketjussa kirjoittanut. Ja toki on myös oma kysymyksensä, että onko se aina mentävä kalliimpaan ja kalliimpaan? Joku voi ostaa ensimmäisenä sen ykköskellon ja sen jälkeen pari edullisempaa kelloa rinnalle, jos talous antaa myöten. Harvinaisempaa, mutta tätäkin olen nähnyt. Ja sitten on paljon sitäkin, että kokoelmasta löytyy eri hintaisia kelloja eikä se suosikki ole aina välttämättä se kallein. Tästä taisi kellotubettaja The Urban Gentry tarinoida jossain videossaan. "I'm not interested on climbing the ladder".