Törmäsitkö kenties uuteen ja mielenkiintoiseen kellomalliin? Laita kuva!
- Keskustelun aloittaja op
- Aloitettu
Vs: Törmäsitkö kenties uuteen ja mielenkiintoiseen kellomalliin? Laita kuva!
Näin maallikon silmin katsottuna tämä muistuttaa hyvin paljon äänirautakoneistoa? Tässä liike tulee mekaanisesti ja äänirautakoneistossa elektronisesti, olenko edes vähän suunnasaan?
nouneim sanoi:
Näin maallikon silmin katsottuna tämä muistuttaa hyvin paljon äänirautakoneistoa? Tässä liike tulee mekaanisesti ja äänirautakoneistossa elektronisesti, olenko edes vähän suunnasaan?
nouneim
Aktivisti
- Liittynyt
- 1.6.2013
- Viestit
- 558
Vs: Törmäsitkö kenties uuteen ja mielenkiintoiseen kellomalliin? Laita kuva!
Tuossa oli oikeastaan samoja argumentteja kuin minulla, mutta päädyit eri tulokseen... Kun tämä tuli aloitettua, perustelen vielä hieman tarkemmin.
Tarkastellaan ensin tuon liipottimen kulmanopeutta verrattuna perinteisiin sveitsiläisiin. Liipottimen kulma noudattaa melko tarkasti harmonista sinivärähtelyä, eli kulma ? voidaan ilmaista muodossa
? = a*sin(?t), josta derivoimalla kulmanopeudeksi ?' tulee
?'= ?a*cos(?t)
edellä ? on käyntitaajuus, a on heilahduskulma (amplitudi) ja t aika.
Eli toisin sanottuna kulmanopeus ?' on verrannollinen käyntitaajuuteen ? ja heilahduskulmaan a, kuten edellisessä viestissä jo totesin.
Katsoin uudelleen videota ja erityisesti hidastuskuvaa ja arvioin, että ehkä tuo heilahduskulma on jotain 15 asteen luokkaa (edellisessä viestissä yliarvioin raskaasti!). Tunti-indeksien väli kellotaulussa on 30 astetta, ja kuvasta näytti, että heilahdus kahteen suuntaan on jotain samaa luokkaa. Se on suunnilleen kahdeskymmenesosa tavanomaisesta 300 asteesta. Toisaalta käyntitaajuus on kolminkertainen tavanomaiseen 4 Hz verrattuna. Tästä saadaan tuloksena noin 3/20 ? 1/6 kertainen liipottimen kulmanopeus ?' tavanomaiseen nähden.
Palataanpa sitten ilmanvastusasiaan. Jos liipotin olisi saman mallinen kuin perinteinen, riittäisi todeta ilmanvastuksen olevan verrannollinen kulmanopeuteen (joka on verrannollinen osien nopeuteen), koska virtaukset ovat laminaarisia liipottimen ympärillä. Ilmanvastuksen aiheuttamat häviöt olisivat siis noin kuudesosan luokkaa, tosin kuvasta katsottuihin hattuvakioihin perustuen luku ei ole täsmällinen. Koska liipotin on aivan toisen mallinen, niin mietitään vielä vähän.
Ensinnäkin on hyvä perustella virtauksen laminaarisuus laskemalla Reynoldsin luku. En jaksa laskea uusiksi, mutta joskus laskin 4 Hz liipottimen ulkokehälle Reynoldsin luvun olevan n. 10 karakteristisen skaalapituuden ollessa 0,2 mm ja kulmanopeuden ollessa maksimi. Motivaationa oli mietiskellä liipottimen kehällä olevien tasapainotusruuvien vaikutusta, mutta eipä siitä enempää.
Virtaus on laminaarista jos Reynoldsin luku on alle parin tuhannen, ja tässä tapauksessa siis hyvin puhtaasti laminaarista. Reynoldsin luku myös kuvaa ilman hitaudesta aiheutuvien ja viskoosien voimien suhdetta. Koska tuon uuden koneiston liipottimen osat ovat paljon tuota 0,2 mm suurempi ja kulmanopeuskin paljon pienempi, Reynoldsin luku menee jonnekin alle ykkösen luokkaan. Viskoosit voimat siis alkavat olemaan merkittäviä. Viskoosit voimat puhtaan laminaarisessa virtauksessa taas puolestaan ovat verrannollisia ilmassa liikkuvan esineen pitkittäiseen leikkauspinta-alaan ja nopeuteen. Paljon pintaa sisältävä liipotin on siis ilman vastuksen kannalta epäedullisempi (tilanne on ratkaisevasti erilainen turbulentin virtauksen tapauksessa, ja siten esimerkiksi levyt kilpapyörien pinnojen päällä ovat eduksi).
Tästä päättelisin, että suuremman pinta-alan liipotin syö merkittävän osan tuosta aiemmin lasketusta kuudesosaan asti yltävästä edusta.
Eli tuo kuukauden käyntivara ei selity vain ilmanvastuksen pienenemisenä, vaan ehkä tuolla uudella käyntimekanismilla on suuri osuus asiaan kuten itse väittävät, ja samalla käyntimekanismilla ylipäätään.
pasiz sanoi:
Tuossa oli oikeastaan samoja argumentteja kuin minulla, mutta päädyit eri tulokseen... Kun tämä tuli aloitettua, perustelen vielä hieman tarkemmin.
Tarkastellaan ensin tuon liipottimen kulmanopeutta verrattuna perinteisiin sveitsiläisiin. Liipottimen kulma noudattaa melko tarkasti harmonista sinivärähtelyä, eli kulma ? voidaan ilmaista muodossa
? = a*sin(?t), josta derivoimalla kulmanopeudeksi ?' tulee
?'= ?a*cos(?t)
edellä ? on käyntitaajuus, a on heilahduskulma (amplitudi) ja t aika.
Eli toisin sanottuna kulmanopeus ?' on verrannollinen käyntitaajuuteen ? ja heilahduskulmaan a, kuten edellisessä viestissä jo totesin.
Katsoin uudelleen videota ja erityisesti hidastuskuvaa ja arvioin, että ehkä tuo heilahduskulma on jotain 15 asteen luokkaa (edellisessä viestissä yliarvioin raskaasti!). Tunti-indeksien väli kellotaulussa on 30 astetta, ja kuvasta näytti, että heilahdus kahteen suuntaan on jotain samaa luokkaa. Se on suunnilleen kahdeskymmenesosa tavanomaisesta 300 asteesta. Toisaalta käyntitaajuus on kolminkertainen tavanomaiseen 4 Hz verrattuna. Tästä saadaan tuloksena noin 3/20 ? 1/6 kertainen liipottimen kulmanopeus ?' tavanomaiseen nähden.
Palataanpa sitten ilmanvastusasiaan. Jos liipotin olisi saman mallinen kuin perinteinen, riittäisi todeta ilmanvastuksen olevan verrannollinen kulmanopeuteen (joka on verrannollinen osien nopeuteen), koska virtaukset ovat laminaarisia liipottimen ympärillä. Ilmanvastuksen aiheuttamat häviöt olisivat siis noin kuudesosan luokkaa, tosin kuvasta katsottuihin hattuvakioihin perustuen luku ei ole täsmällinen. Koska liipotin on aivan toisen mallinen, niin mietitään vielä vähän.
Ensinnäkin on hyvä perustella virtauksen laminaarisuus laskemalla Reynoldsin luku. En jaksa laskea uusiksi, mutta joskus laskin 4 Hz liipottimen ulkokehälle Reynoldsin luvun olevan n. 10 karakteristisen skaalapituuden ollessa 0,2 mm ja kulmanopeuden ollessa maksimi. Motivaationa oli mietiskellä liipottimen kehällä olevien tasapainotusruuvien vaikutusta, mutta eipä siitä enempää.
Virtaus on laminaarista jos Reynoldsin luku on alle parin tuhannen, ja tässä tapauksessa siis hyvin puhtaasti laminaarista. Reynoldsin luku myös kuvaa ilman hitaudesta aiheutuvien ja viskoosien voimien suhdetta. Koska tuon uuden koneiston liipottimen osat ovat paljon tuota 0,2 mm suurempi ja kulmanopeuskin paljon pienempi, Reynoldsin luku menee jonnekin alle ykkösen luokkaan. Viskoosit voimat siis alkavat olemaan merkittäviä. Viskoosit voimat puhtaan laminaarisessa virtauksessa taas puolestaan ovat verrannollisia ilmassa liikkuvan esineen pitkittäiseen leikkauspinta-alaan ja nopeuteen. Paljon pintaa sisältävä liipotin on siis ilman vastuksen kannalta epäedullisempi (tilanne on ratkaisevasti erilainen turbulentin virtauksen tapauksessa, ja siten esimerkiksi levyt kilpapyörien pinnojen päällä ovat eduksi).
Tästä päättelisin, että suuremman pinta-alan liipotin syö merkittävän osan tuosta aiemmin lasketusta kuudesosaan asti yltävästä edusta.
Eli tuo kuukauden käyntivara ei selity vain ilmanvastuksen pienenemisenä, vaan ehkä tuolla uudella käyntimekanismilla on suuri osuus asiaan kuten itse väittävät, ja samalla käyntimekanismilla ylipäätään.
nouneim
Aktivisti
- Liittynyt
- 1.6.2013
- Viestit
- 558
Vs: Törmäsitkö kenties uuteen ja mielenkiintoiseen kellomalliin? Laita kuva!
On tuossa vähän samaakin, ainakin nuo ohuet "tikut" kontrolloimassa käyntirataksen liikkeitä. Tosin erojakin on: äänirautakoneistossa käyntiratasta nimenomaan pyöritetään näillä "tikuilla", ja tässä nuo jarruttavat käyntirattaan liikettä liipottimen antamaan tahtiin, kuten perinteisessä mekaanisessa.
Makemyday sanoi:
On tuossa vähän samaakin, ainakin nuo ohuet "tikut" kontrolloimassa käyntirataksen liikkeitä. Tosin erojakin on: äänirautakoneistossa käyntiratasta nimenomaan pyöritetään näillä "tikuilla", ja tässä nuo jarruttavat käyntirattaan liikettä liipottimen antamaan tahtiin, kuten perinteisessä mekaanisessa.
pasiz
Jäsen
- Liittynyt
- 11.9.2013
- Viestit
- 465
Vs: Törmäsitkö kenties uuteen ja mielenkiintoiseen kellomalliin? Laita kuva!
Jos levypyörän kattaminen pienentää ilmanvastusta, miten perinteinen esim. eta 2824 kolmipinnainen liipotin sitten voisi säilyttää virtauksen laminaarisena? Mielestäni myös ilman massasiirto täytyy huomioida jos kulutettu energia halutaan tietää. Tuossa uudessa koneistossa liipotin on enemmän levymäinen ja sen sisään mahtuu tilavuudeltaan merkittävästi vähemmän ilmaa. Tämä yhdistettynä absoluuttisesti kuljettuun matkaan, tuottaa vähemmän häviöitä. Kuukauden käyntivara on saavutettu jo, kuten edellisessä postissani linkitin, perinteiselläkin ankkurikäynnillä tyhjiömällä ja 30% voimakkaammalla pääjousella, eli käyntilaitteen osalta liipotin näyttelee häviöineen hirvittävän suurta määrää. Täytyy muistaa myös rellin kulkema matka laakerillaan, ja sivuttaisvoimat päädyissä (jousen ja hyrrävoiman aiheuttamat), jotka lisäävät laakereiden kitkaa.
nouneim sanoi:
Jos levypyörän kattaminen pienentää ilmanvastusta, miten perinteinen esim. eta 2824 kolmipinnainen liipotin sitten voisi säilyttää virtauksen laminaarisena? Mielestäni myös ilman massasiirto täytyy huomioida jos kulutettu energia halutaan tietää. Tuossa uudessa koneistossa liipotin on enemmän levymäinen ja sen sisään mahtuu tilavuudeltaan merkittävästi vähemmän ilmaa. Tämä yhdistettynä absoluuttisesti kuljettuun matkaan, tuottaa vähemmän häviöitä. Kuukauden käyntivara on saavutettu jo, kuten edellisessä postissani linkitin, perinteiselläkin ankkurikäynnillä tyhjiömällä ja 30% voimakkaammalla pääjousella, eli käyntilaitteen osalta liipotin näyttelee häviöineen hirvittävän suurta määrää. Täytyy muistaa myös rellin kulkema matka laakerillaan, ja sivuttaisvoimat päädyissä (jousen ja hyrrävoiman aiheuttamat), jotka lisäävät laakereiden kitkaa.
nouneim
Aktivisti
- Liittynyt
- 1.6.2013
- Viestit
- 558
Vs: Törmäsitkö kenties uuteen ja mielenkiintoiseen kellomalliin? Laita kuva!
Tuo selviää täsmällisemmin laskemalla Reynoldsin luku. Ovat eri luokkaa näissä tapauksissa. Ilman laskemistakin jo kellon toimiminen on hyvä perustelu ilmanvastuksen laminaarisuudelle: laminaarinen virtaus tuottaa vaimennetun värähtelyn liikeyhtälön, joka on isokroninen, mutta turbulentin virtauksen tapauksessa liipotin ei olisi likimainkaan isokroninen.
Tuota argumenttia varten esitinkin ne arvioidut luvut. Puhtaan laminaarinen virtaus tarkoittaa tässä tapauksessa mm. sitä että koko liipottimen sisään jäävä ilmamassa ei liiku, ja viskoosien voimien alkaessa dominoimaan pienemmät leikkauspinta-alat ovat eduksi.
Tuo konsepti on tosiaan mielenkiintoinen. Mutta ehkä tuossa pitäisi myös muistaa, että ilmanvastuksen poistaminen aiheuttaa sen, että potkua liipottimelle annetaan vastaavassa määrässä vähemmän. Tällöin ankkurin raapaisutkin jäävät samassa suhteessa pienemmiksi, joten tästä tulee sitä merkittävämpi energian säästä mitä tehottomampi tuo mekanismi on! Lisäksi tuossa käyntilaitteessa oli käytetty eksoottisempia materiaaleja, joten tehokkuus on varmaan parantunut siinäkin. Lisäksi tuossa ratasjuoksun kitkatkin oli mainospuheiden mukaan vähennetty viidesosaan.
pasiz sanoi:
Tuo selviää täsmällisemmin laskemalla Reynoldsin luku. Ovat eri luokkaa näissä tapauksissa. Ilman laskemistakin jo kellon toimiminen on hyvä perustelu ilmanvastuksen laminaarisuudelle: laminaarinen virtaus tuottaa vaimennetun värähtelyn liikeyhtälön, joka on isokroninen, mutta turbulentin virtauksen tapauksessa liipotin ei olisi likimainkaan isokroninen.
Tuota argumenttia varten esitinkin ne arvioidut luvut. Puhtaan laminaarinen virtaus tarkoittaa tässä tapauksessa mm. sitä että koko liipottimen sisään jäävä ilmamassa ei liiku, ja viskoosien voimien alkaessa dominoimaan pienemmät leikkauspinta-alat ovat eduksi.
Tuo konsepti on tosiaan mielenkiintoinen. Mutta ehkä tuossa pitäisi myös muistaa, että ilmanvastuksen poistaminen aiheuttaa sen, että potkua liipottimelle annetaan vastaavassa määrässä vähemmän. Tällöin ankkurin raapaisutkin jäävät samassa suhteessa pienemmiksi, joten tästä tulee sitä merkittävämpi energian säästä mitä tehottomampi tuo mekanismi on! Lisäksi tuossa käyntilaitteessa oli käytetty eksoottisempia materiaaleja, joten tehokkuus on varmaan parantunut siinäkin. Lisäksi tuossa ratasjuoksun kitkatkin oli mainospuheiden mukaan vähennetty viidesosaan.
nouneim
Aktivisti
- Liittynyt
- 1.6.2013
- Viestit
- 558
Vs: Törmäsitkö kenties uuteen ja mielenkiintoiseen kellomalliin? Laita kuva!
Tuossa on ne esteettisetkin arvot kohdallaan, ainakin omasta mielestäni. Aika pramea, mutta ehkä juuri siksi... Toisaalta onhan tuo tekniikkakin mielenkiintoista flyback toimintoineen.
Vacheron sanoi:
Tuossa on ne esteettisetkin arvot kohdallaan, ainakin omasta mielestäni. Aika pramea, mutta ehkä juuri siksi... Toisaalta onhan tuo tekniikkakin mielenkiintoista flyback toimintoineen.
pasiz
Jäsen
- Liittynyt
- 11.9.2013
- Viestit
- 465
Vs: Törmäsitkö kenties uuteen ja mielenkiintoiseen kellomalliin? Laita kuva!
On täysin yhdentekevää onko virtaus laminaarista vai turbulenttista, koska hyötysuhdehäviö tunnetaan ja se on noin 80%. Edelleen väitän ettei ankkurikäynnin teho huku ankkuriin eikä käyntirattaaseen, vaan nimenomaan liipottimeen. Jos väitteesi olisi faktaa, omegan co-axial käynnillä olisi merkittävä ero ankkurikäynnin hyötysuhteeseen, mutta näin ei ole, eikä fysiikka tätä mitenkään tue. Eniten tehoa hukataan liipottimella, kuten kirjallisuuskin aiheesta kertoo. Kuten sanoin, pitää muistaa myös suuren liikeradan tuottamat ongelmat kitkahäviöissä, jousen hyötysuhdehäviöt sekä liikutettavan ilman määrä. Myös liipottimen sisällä oleva ilma liikkuu (pinnat ovat melko paljon ilmaa tiheämpää ja valitettavasti eri olomuodossa) ja tällä ilmalla on myös massa. Umpinainen liipotin olisi parempi ratkaisu ilmanvastuksen kannalta, mutta valitettavasti huonompi muilta ominaisuuksiltaan.
nouneim sanoi:
On täysin yhdentekevää onko virtaus laminaarista vai turbulenttista, koska hyötysuhdehäviö tunnetaan ja se on noin 80%. Edelleen väitän ettei ankkurikäynnin teho huku ankkuriin eikä käyntirattaaseen, vaan nimenomaan liipottimeen. Jos väitteesi olisi faktaa, omegan co-axial käynnillä olisi merkittävä ero ankkurikäynnin hyötysuhteeseen, mutta näin ei ole, eikä fysiikka tätä mitenkään tue. Eniten tehoa hukataan liipottimella, kuten kirjallisuuskin aiheesta kertoo. Kuten sanoin, pitää muistaa myös suuren liikeradan tuottamat ongelmat kitkahäviöissä, jousen hyötysuhdehäviöt sekä liikutettavan ilman määrä. Myös liipottimen sisällä oleva ilma liikkuu (pinnat ovat melko paljon ilmaa tiheämpää ja valitettavasti eri olomuodossa) ja tällä ilmalla on myös massa. Umpinainen liipotin olisi parempi ratkaisu ilmanvastuksen kannalta, mutta valitettavasti huonompi muilta ominaisuuksiltaan.
nouneim
Aktivisti
- Liittynyt
- 1.6.2013
- Viestit
- 558
Vs: Törmäsitkö kenties uuteen ja mielenkiintoiseen kellomalliin? Laita kuva!
Kaipaisin vähän yksityiskohtaisempaa kritiikkiä tuosta aerodynamiikasta, jos siitä aiotaan keskustella. Se 80% koski vain liipottimen ja sen akselien häviöitä.
Laskeskelin vähän suttupaperille tuota viiston kiven raapaisun hyötytyötä. Sain tulokseksi jotain puolen luokkaa hyvällä kitkakertoimella ja tietysti vähemmän huonommalla. Palaan siihen tarvittaessa joskus paremmalla ajalla.
Edit: no, palasin ja näköjään tuossa oli myös laskuvirhe. Ilman kitkaa hyötytyö on tietysti ideaalinen, mutta vain sen raapaisun ajan, loppu käyntirataksen pyörähdyksestä menee hukkaan.
Mitä kirjallisuuteen tulee, laahauskitka tuntuu olevan suosittu parjauksen aihe sveitsiläisen ankkurin tapauksessa. Tyhjästäkö ne vain napisevat?
Kaipaisin vähän yksityiskohtaisempaa kritiikkiä tuosta aerodynamiikasta, jos siitä aiotaan keskustella. Se 80% koski vain liipottimen ja sen akselien häviöitä.
Laskeskelin vähän suttupaperille tuota viiston kiven raapaisun hyötytyötä. Sain tulokseksi jotain puolen luokkaa hyvällä kitkakertoimella ja tietysti vähemmän huonommalla. Palaan siihen tarvittaessa joskus paremmalla ajalla.
Edit: no, palasin ja näköjään tuossa oli myös laskuvirhe. Ilman kitkaa hyötytyö on tietysti ideaalinen, mutta vain sen raapaisun ajan, loppu käyntirataksen pyörähdyksestä menee hukkaan.
Mitä kirjallisuuteen tulee, laahauskitka tuntuu olevan suosittu parjauksen aihe sveitsiläisen ankkurin tapauksessa. Tyhjästäkö ne vain napisevat?
nouneim
Aktivisti
- Liittynyt
- 1.6.2013
- Viestit
- 558
Vs: Törmäsitkö kenties uuteen ja mielenkiintoiseen kellomalliin? Laita kuva!
Vaikka tämä hieman aiheesta ohi menevä keskustelu on vienyt tilaa, niin laitan nyt kuitenkin vielä sen laskemani tuloksen ja pari siitä laskettua seurausta vielä. Koska kevyen dimensioanalyysin puolelle menevät arviot eivät vakuuttaneet, niin ainahan asiaa voi lähestyä suoraviivaisemmin.
Käyntiratas pyyhkäisee ankkurin viistoa kiveä kääntääkseen ankkuria ja näin se välittää impulssin ankkurin kautta liipottimelle. Olkoon viiston kiven viiston pinnan kulma ? (tasapäähän nähden) ja kitkakerroin ?. Tällöin pienen geometriaharjoituksen jälkeen ankkurin kääntämiseen siirtyvän ja käyntirataksen tekemän kokonaistyön suhteeksi saadaan:
sin(?)/[sin(?)+cos(?)?] - [sin(?)]²?/[cos(?)(sin(?) + cos(?)?)]
Tuosta heti nähdään, että kitkakertoimen ollessa 0 tuo on 1. Voidellun rubiinin ja teräksen välinen kitkakerroin on n. 0,1 - 0,15. Näillä arvoilla tuo suhde saa huippuarvon 0,8 - 0,74 kulman ollessa välillä 45-40. Jos voitelu alkaa pettää ja kitkakerroin kasvaa vaikkapa arvoon 0,2, niin suhde laskee arvoon 0,67. Eli tuossa selviää tuon mekanismin kriittisyys voitelulle, ja se, että energiaa hukkuu väistämättä ihan merkittävästi.
Raapaisun jälkeen käyntiratas pyörähtää tyhjää vielä n. puolitoista astetta raapaisun n. 6 asteen jälkeen. Tuossa pääjouselta otettavaa energiaa hukkaantuu n. 20 %.
Näillä laskelmilla siis kokonaisenergiasta käyntirattaalta ankkurille siirtyy kitkakertoimilla 0,1 0,15 ja 0,2 samassa järjestyksessä osuudet 65 %, 59% ja 54%. Eli ainakin tuo alkaa kilpailemaan jokseenkin tasavertaisesti liipottimen häviöiden kanssa.
Jos tuo kanikunen postaama uusi käyntilaite pudottaa tämän häviön murto-osaksi, niin se voisi lähes tuplata käyntiajan. Ja jos tuo laskeskelemani luokkaa viisinkertainen tms. pudotus liipottimen ilmanvastuksessa toteutuisi, niin se selittäisi jo käyntiajan helposti sinne kuukauteen. Kuten pasiz mainitsi, niin häviö pienenee sekä ilmanvastuksen että lyhentyneen matkan myötä. Ilmanvastuksen voittamiseen tehty työ W = Fs, missä F on voima ja s matka. Tästä saadaan hukkatehoksi P = Fv, jossa v on nopeus. F on verrannollinen nopeuteen, jolloin P on verrannollinen nopeuden neliöön v². Nopeudet liipottimen eri kohdissa puolestaan ovat verrannollisia siihen aiemmin arvioituun kulmanopeuteen ?'.
Vaikka tämä hieman aiheesta ohi menevä keskustelu on vienyt tilaa, niin laitan nyt kuitenkin vielä sen laskemani tuloksen ja pari siitä laskettua seurausta vielä. Koska kevyen dimensioanalyysin puolelle menevät arviot eivät vakuuttaneet, niin ainahan asiaa voi lähestyä suoraviivaisemmin.
Käyntiratas pyyhkäisee ankkurin viistoa kiveä kääntääkseen ankkuria ja näin se välittää impulssin ankkurin kautta liipottimelle. Olkoon viiston kiven viiston pinnan kulma ? (tasapäähän nähden) ja kitkakerroin ?. Tällöin pienen geometriaharjoituksen jälkeen ankkurin kääntämiseen siirtyvän ja käyntirataksen tekemän kokonaistyön suhteeksi saadaan:
sin(?)/[sin(?)+cos(?)?] - [sin(?)]²?/[cos(?)(sin(?) + cos(?)?)]
Tuosta heti nähdään, että kitkakertoimen ollessa 0 tuo on 1. Voidellun rubiinin ja teräksen välinen kitkakerroin on n. 0,1 - 0,15. Näillä arvoilla tuo suhde saa huippuarvon 0,8 - 0,74 kulman ollessa välillä 45-40. Jos voitelu alkaa pettää ja kitkakerroin kasvaa vaikkapa arvoon 0,2, niin suhde laskee arvoon 0,67. Eli tuossa selviää tuon mekanismin kriittisyys voitelulle, ja se, että energiaa hukkuu väistämättä ihan merkittävästi.
Raapaisun jälkeen käyntiratas pyörähtää tyhjää vielä n. puolitoista astetta raapaisun n. 6 asteen jälkeen. Tuossa pääjouselta otettavaa energiaa hukkaantuu n. 20 %.
Näillä laskelmilla siis kokonaisenergiasta käyntirattaalta ankkurille siirtyy kitkakertoimilla 0,1 0,15 ja 0,2 samassa järjestyksessä osuudet 65 %, 59% ja 54%. Eli ainakin tuo alkaa kilpailemaan jokseenkin tasavertaisesti liipottimen häviöiden kanssa.
Jos tuo kanikunen postaama uusi käyntilaite pudottaa tämän häviön murto-osaksi, niin se voisi lähes tuplata käyntiajan. Ja jos tuo laskeskelemani luokkaa viisinkertainen tms. pudotus liipottimen ilmanvastuksessa toteutuisi, niin se selittäisi jo käyntiajan helposti sinne kuukauteen. Kuten pasiz mainitsi, niin häviö pienenee sekä ilmanvastuksen että lyhentyneen matkan myötä. Ilmanvastuksen voittamiseen tehty työ W = Fs, missä F on voima ja s matka. Tästä saadaan hukkatehoksi P = Fv, jossa v on nopeus. F on verrannollinen nopeuteen, jolloin P on verrannollinen nopeuden neliöön v². Nopeudet liipottimen eri kohdissa puolestaan ovat verrannollisia siihen aiemmin arvioituun kulmanopeuteen ?'.
lehto.roope
Uusi jäsen
- Liittynyt
- 14.10.2013
- Viestit
- 21
nouneim
Aktivisti
- Liittynyt
- 1.6.2013
- Viestit
- 558
Vs: Törmäsitkö kenties uuteen ja mielenkiintoiseen kellomalliin? Laita kuva!
Kysymys on hyvä, mutta vastaukseen tarvitsisin parempia tietoja Co-axiaalin käyntigeometriasta. En tiedä onko esimerkiksi käyttökelpoinen amplitudialue sama, kuinka paljon tyhjää impulssin annon ja lukittumisen välillä jne. Imukulma noissa Omegan Co-axiaaleissa ainakin on asetettu tavallista pienemmäksi, jolloin impulssin antoaika on lyhempi. Mitenköhän lienee muut erot?
pasiz sanoi:
Kysymys on hyvä, mutta vastaukseen tarvitsisin parempia tietoja Co-axiaalin käyntigeometriasta. En tiedä onko esimerkiksi käyttökelpoinen amplitudialue sama, kuinka paljon tyhjää impulssin annon ja lukittumisen välillä jne. Imukulma noissa Omegan Co-axiaaleissa ainakin on asetettu tavallista pienemmäksi, jolloin impulssin antoaika on lyhempi. Mitenköhän lienee muut erot?
Vs: Törmäsitkö kenties uuteen ja mielenkiintoiseen kellomalliin? Laita kuva!
Tässä olisi mielenkiintonen kello, pelimerkit taitaa ainakin itselläni loppua kesken... :worthy
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/patek+philippe+loi+maailman+kalleimman+kellon/201410704740
Tässä olisi mielenkiintonen kello, pelimerkit taitaa ainakin itselläni loppua kesken... :worthy
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/patek+philippe+loi+maailman+kalleimman+kellon/201410704740
Marshal
Uusi jäsen
- Liittynyt
- 31.8.2014
- Viestit
- 68
Vs: Törmäsitkö kenties uuteen ja mielenkiintoiseen kellomalliin? Laita kuva!
Törmäsin!
Tag Heuer Mikrogirder, krono mittaa mekaanisesti ymmärtääkseni 5ms tarkkuudella. Video oli hauskaa katsottavaa, iso sekuntiviisari pyörii 20kertaa/s :
https://www.youtube.com/watch?v=vkbF-ho0_Vo
Törmäsin!
Tag Heuer Mikrogirder, krono mittaa mekaanisesti ymmärtääkseni 5ms tarkkuudella. Video oli hauskaa katsottavaa, iso sekuntiviisari pyörii 20kertaa/s :
https://www.youtube.com/watch?v=vkbF-ho0_Vo
Nissilä
Jäsen
- Liittynyt
- 21.4.2013
- Viestit
- 165
Vs: Törmäsitkö kenties uuteen ja mielenkiintoiseen kellomalliin? Laita kuva!
Tuo teki vaikutuksen, hienon näköinen ja tuo iso sekuntiviisari oli kyllä vetänyt kymmenen kuppia kahvia
Marshal sanoi:Törmäsin!
Tag Heuer Mikrogirder, krono mittaa mekaanisesti ymmärtääkseni 5ms tarkkuudella. Video oli hauskaa katsottavaa, iso sekuntiviisari pyörii 20kertaa/s :
https://www.youtube.com/watch?v=vkbF-ho0_Vo
Tuo teki vaikutuksen, hienon näköinen ja tuo iso sekuntiviisari oli kyllä vetänyt kymmenen kuppia kahvia
Vs: Törmäsitkö kenties uuteen ja mielenkiintoiseen kellomalliin? Laita kuva!
En tiedä onko tämä oikea paikka tälle, mutta pistetääs tämä silti tänne. Kyseessä on siis älyranneke, joka tekee kellosta kuin kellosta älykellon.
http://kairostband.com/
https://www.youtube.com/watch?v=eJhwusVRGEc
En tiedä onko tämä oikea paikka tälle, mutta pistetääs tämä silti tänne. Kyseessä on siis älyranneke, joka tekee kellosta kuin kellosta älykellon.
http://kairostband.com/
https://www.youtube.com/watch?v=eJhwusVRGEc
Mainos
Uusimmat ilmoitukset
-
-
M: Omega Seamaster Professional Diver 300M Co-Axial Master Chronometer 42MM- Viimeisin: Jesse / Kelloneuvos
-
M: VACHERON CONSTANTIN Overseas Chronograph Blue 42,5mm (ref. 5500V/110A-B148)- Viimeisin: Jarkko / Ranneaika