Vs: Omat vintage-löydöt
Itselle vanhat quartz-kellot ovat aina olleet kovasti sydäntä lähellä, ja nyt kun kerta sattui käsiin kaksi näin mielenkiintoista esimerkkiä aiheesta, niin ajattelin jakaa tännekin.
Kyseessä on siis aikalailla ensimmäiset versiot aiheesta analoginen kvartsikrono; Seiko 7A38, sekä Heuer 2000 jostain kahdeksankymmentäluvun alkuvuosilta.
Seiko 7A28 tuli markkinoille ensimmäisen kerran vuonna '82 päivyrittömänä versiona, ja tämä päivyrillinen 7A38 vastaavasti vuotta myöhemmin. 7A kantaa sekä ensimmäisen analogisen kvartiskronon viittaa, että nauttii nykyään melkoista kulttimainetta. Eikä suotta; kello oli sekä teknisesti edistyksellinen että eri versioineen melkoinen myyntimenestys aikoinaan. Toisin kuin sveitsiläinen kilpakumppaninsa, seiko suunniteltiin alusta alkaen nimenomaan kronografiksi, ja olikin siksi ehkä toiminnaltaan ehkä jonkinverran luotettavampi.
Siinä missä Seiko käytti nykyisen tyylistä kvartsikronokonetta, joka oli varustettu monella askelmoottorilla eri toimintojen pyörittämiseen, samaan aikaan Heuer lähestyi asiaa täysin eri kantilta. Heuerin peruskoneistona on normaali ESAn valmistama kvartsikone, jonka tehtävänä on antaa voimaa erilliselle mekaaniselle kronografimoduulille, joka taas pyörittää sekä ajannäytön että kronon osoittimia. Systeemi on siis periaatteessa sama kuin nykyisissä mekaanisissa moduulikronoissa, esim. Speedmaster reduced, ainoastaan toteutettuna kvartsikoneen pohjalle.
Ongelmiahan tästä seuraa muutamia. Ensinnäkin kronografimoduuli käyttää melkoisesti voimaa, ja pieni kvartsikone ei sellaista pysty hirveästi tuottamaan. Tämä taas syö osaltaan kellon luotettavuutta ja huoltoväliä. Koneisto on myös moduuleineen pystysuunnassa melkoisen kookas. Päivyrikiekko sijaitsee normikoneiston päällä, moduulin alapuolella, joten senkin näkyvyys on melkoisen rajallinen.
Toiminnallisuuuden kannalta Heuerin eduksi on laskettava parempi "näppituntuma", onhan kronojärjestelmä täysin mekaaninen jousivoimalla toimivine nollauksineen kaikkineen. Muuten seiko taitaakin viedä voiton simppelimmällä ja toimintavarnemmalla rakenteellaan, vaikkei toki herkkine päivyrikoneistoineen ja melko haastavine huoltoineen ongelmaton laite ole sekään.
Omasta mielestäni hienoja ja mielenkiintoisia kelloja molemmat, vaikkeivat sitä vintagepuolen halutuinta kärkeä edustakkaan. Kivan retrofuturistista designia myös kummassakin.
