Mekaanisen kellon tärkeimmät tekniset ominaisuudet / komplikaatiot

[joedicker]

Introducing: The Most Complicated Watch Ever, the Vacheron Constantin Berkley Grand Complication

63 complications, including the first Chinese Perpetual Calendar... the Vacheron Constantin Berkley is The Most Complicated Watch Ever.

monochrome-watches.com

 

[Len]

tuon kanssa joutuisi pari kertaa ihmettelemään mitä viisaria seurata ettei myöhästy kokouksesta

 

[tinke]

Jos tuota kelloa käyttäisi ajan seuraamiseen, niin tuskin ne kokouksen muut osallistujat katsoisi pahalla silmällä jos hieman myöhästyy.

 

[W.R.C.]

Tässä ostaja William Robert Berkley ohjeistetaan miten lokakuun viimeisenä sunnuntaiaamuna kello siirretään kesäajasta normaaliaikaan.

https://www.forbes.com/profile/william-berkley/

 

[Jean Passepartout]

Moni arvostaa pidempää käyntivaraa kuin se perinteinen noin 40 h. Sellitan SW200 on myös näemmä uuden kehitysversion (SW200-2) myötä saamassa nykyaikaisemman 65 h käyntivaran tämän vuoden puolella. Näin siis Time+Tiden artikkelin perusteella.

 

[-mek-]

Mulle tuolla käyntivaralla on merkitystä, kun on tapana käyttää useampaa kelloa vuoropäivin kierrossa. Ruuvinupilla varustettuja ei viitsisi joka päivä vetää/säätää aikaan, ettei kierteet mene ennen aikojaan.

Tällä hetkellä useimmin on ranteesssa vuoropäivin kolme kelloa
Norqain Neverest Glacier, Kenissi NN20/1, 70 h
Certina DS Action Diver, ETA Powermatic 80, 80 h
Oris Aquis cal 400, 120 h

Käytännössä on kuitenkin niin, että noista kolmesta tuo Oris ehtii useimmiten pysähtyä käyttövuoroaan edeltävänä yönä, Norqainin ja Certinan välillä ei ole juuri eroa, satunnaisesti nekin ehtivät pysähtyä jos on sattunut olemaan tavallista passiivisempi päivä ennen lepovuoroa. Tuohan selittyy sillä, että tuon Oriksen vetopaino vetää vain toiseen suuntaan, kun ETAn ja Kenissin koneistot vetävät molempiin suuntiin. Niinpä samanlaisella käytöllä Orikseen ehtii kertyä vähemmän vetoa. Siksi tuo 120 h käyntivara onkin aika teoreettinen juttu. Jos pitäisi viikon yötä päivää ranteessa, niin ehkä se sitten viikonlopun yli voisi mennä. Oriksen 400-2 -versiossa on kuulemma vähän raskaampi vetopaino, mikä voi hieman parantaa tilannetta.

 

[Crystron]

Sinänsä ymmärrän täysin tuon käyntivaran pidentymisen uusissa koneistossa, onhan se ihan kiva ominaisuus monelle, että kello ei pysähdy esim. viikonlopun aikana, jos se on pois ranteesta. Mutta jännästi itselle käyntivara sen normaalin 40h päälle on kyllä täysin merkityksetön asia ostopäätöstä tehdessä. En vaan pidä modernin kellon aikaan asetusta minkäänlaisena hommana, niissähän on pikasiirrot päivyrille, ja samalla tulee tarkistettua että kello on tarkasti ajassa. Aikaa tähän menee joku minuutti.

Itse myös mieluummin valitsisin käsivetoisen koneiston automaatin sijaan. Kellon kun laittaa aamulla ranteeseen, niin samalla sen kyllä muistaa vetää. Ei tarvitse pohtia, onko se kello nyt ollut tänään ranteessa niin kauan, että automaatti on virittänyt jousen. Ja manuaalikoneistossa on lähtökohtaisesti vähemmän kuluvia osia, ja ovat usein ohuempia ja nätimpiä kuin automaatit.

Kronoista tykkään. Mutta tähän ei ole järkiperustetta, Speedmasterilla ajastan lähinnä pakastepitsan paistoa. Kronot ovat vaan omaan silmään nättejä.

Päivyristä on ristiriitaisia tuntemuksia. Kaikkiin kelloihin se ei todellakaan sovi, mutta olisi se itselle hyödyllinen. Mutta jos päivyri on, niin pikasiirto on ehdoton. Moni vintagekello jää vähälle käytölle ihan vaan siksi, että ei aina huvita sahata viisareita edes-takas että saa päivyrin oikeaan.

Kuunkiertoa, GMT:tä, monimutkaisia päivyreitä, käyntivaramittareita tms. en kaipaa kuin kuriositeetteina. Kronon lisäkkeet kuten rattrapante ja flyback ovat ihan siistejä, mutta en niitäkään kyllä sinänsä tarvitse. Vintage-keräilyssä toki komplikaatiot kiinnostavat ihan vaan kun ne ovat harvinaisia, kyllä yksi minuuttirepeteerilla ja triplakalenterilla varustettu taskukello saisi olla...

Koneiston tarkkuuteen liittyviä erikoisominaisuuksia arvostan. Rukkauksen sekä käynnin keskiön hienosäätöruuvit, liipotinkehän kierrettävät painot, rukkanastojen välin säätöruuvi sekä Breguet spiraali eivät IWC 854:ssa tuo suurta konkreettista lisäarvoa käyttäjälle, mutta tykkään että ovat olemassa.

 

[lasaau]

Minulle taas käyntivaralla ei ole juurikaan merkitystä. Jos kello vaihtuu toiseen ranteesta, niin se todennäköisesti ei palaa käyttöön lähiaikoina.

Itse pidän siitä, ettei ruuvilukittavaa nuppia ole, yhden ainoan kerran on eräässä Seikossa käynyt niin, että nuppi on huomaamatta noussut pykälän ylöspäin. Mutta eipä tarvitse olla aina käyttöönottaessa ruuvailemassa. Toki ei se ruuvilukitus juuri haittaakaan.

Muutenkin tuntuu, että tuon vedenkestävyyden kanssa pelataan aikalailla varman päälle. Pitäisi olla se 100m pitävyyttä ja ruuvilukittava nuppi, ihan peruskäytössäkin. Itselläni ei ole ongelmia kyllä ollut, minulle riittäisi se 50m arkikäyttöön hyvin. Toki itselläni ei niin arvokkaita kelloja olekaan, että katastrofia voisi tapahtua.

Hankin jokin aika sitten ensimmäisen päivyrittömän kellon, Hamilton Khakin. Kyllä sitä päivyriä kuitenkin monesti kaipaa, sen olen nyt huomannut.