Ketju pikkukysymyksille

[zeikok]

Vs: Ketju pikkukysymyksille

Mikä on Suomessa jonkinnäköinen "hinnat alkaen" -hinta käytetylle, mutta vähintään aitoustodistuksen omaavalle ja huolletulle Subille? Onko ok kuntoisen aidon Subia mahdollista saada alle 3,5K€:n?

No date -mallit erityisesti kiinnostaisi, esimerkiksi Chrono24:stä olen kys. kelloja kytännyt ja hintaero kotimaan käytettyihin tuntuu kovalta, siis Choro24:n eduksi. Liekö sitten feikkejä tms. ?

Vaikeaa on, mutta ei mahdotonta. Pitää muistaa, että puhut nyt kellosta, jota on tehtiin n. 20 vuotta (14060 eli perus ND?) joten yksilöiden välillä on ihan oikeasti eroa kunnon suhteen. Mielestäni hyväkuntoisesta (ei pahemmin lommoilla ja ranneke ok kunnossa sekä joskus huollettukkin) 3,5k on jonkinlainen raja. Sen alle jos löytää, niin kysessä on todellakin löytö. Realistinen hinta on jossain 3,5-4,5k maastossa, riippuen tosiaan kunnosta.

Ulkomalta voi löytää vähän edullisemmin, kun sielä niitä kelloja on enemmän. Silloin tosin kuntokin on yleensä arvoitus. Jos hankkii suht uuden, niin silloin riski saada kuraa on varmasti pienempi, mutta samalla hintakin korkeampi.

 

[pasiz]

Vs: Ketju pikkukysymyksille

Eikö kukaan osaa vastata tähän kysymykseen? PLS, come on...
Pitäisi tilata osia mutta en haluaisi identifioida kelloa väärin ja saada vääriä palikoita.

Olen huommannut että useassa kellosa on kaksi erilaista tunniste numeroa.

Esim Citizen 7821-HO8959 takakannessa ja itse kellotaulussa, siellä alhaalla pienellä 7821-H14531
Kunpi noista on se mitä pitää katsoa kun identtifioi kelloa?

Kuten kanikune vihjaisi, ensimmäinen numerosarja kertoo koneiston, toinen numerosarja kertoo kuoren tahi taulun mallia (riippuen kummasta sen lukee). Tämä on yleinen numerointipolitiikka japanilaisilla kelloilla.

 

[Kellox]

Vs: Ketju pikkukysymyksille

Kiitos vastauksista. Asia alkoi heti luistamaan.
Näin se homma etenee . Se on :cheers jos tavataan joskus.

 

[jyzzzy]

Vs: Ketju pikkukysymyksille

Mikä Piagetin malli mahtaa olla kyseessä? Entä mikä mahtaa olla ikä?

 

[TMZ]

Vs: Ketju pikkukysymyksille

Breitling SO 44. Jos vetää kelloa manuaalisesti, tuntuu vetäessä tietysti pieni "rahina" nupista. Tuo sama rahina jatkuu, kun painaa kruunua sisäänpäin, jotta se ruuvautuisi lukkoon. Onko tuossa vaarana, että kruunun lukitusruuvauksen aikana kelloon tulee ylivetoa?

 

[pasiz]

Vs: Ketju pikkukysymyksille

Breitling SO 44. Jos vetää kelloa manuaalisesti, tuntuu vetäessä tietysti pieni "rahina" nupista. Tuo sama rahina jatkuu, kun painaa kruunua sisäänpäin, jotta se ruuvautuisi lukkoon. Onko tuossa vaarana, että kruunun lukitusruuvauksen aikana kelloon tulee ylivetoa?

Kellon ylivetäminen on myytti. Automaattikelloissa vedon rajoittaa jarrujousi ja manuaalivetoisessa käyttäjän järki (käyttäjä ei yleensä hae pihtejä saadakseen lisää voimaa).

Jouseen voi vetää tietyn voiman, ei tämän enempää. Jos yrittää enemmän, joku muu yleensä pettää kuin jousi. Automaattia ei voi edes vetää rikki asti, koska jousi luistaa alta.

Älä siis ole huolissasi, voit rauhassa manuaalisesti vetää breitlingiä ja nauttia siitä. Hieno kello.

-Pasi

 

[TMZ]

Vs: Ketju pikkukysymyksille

Breitling SO 44. Jos vetää kelloa manuaalisesti, tuntuu vetäessä tietysti pieni "rahina" nupista. Tuo sama rahina jatkuu, kun painaa kruunua sisäänpäin, jotta se ruuvautuisi lukkoon. Onko tuossa vaarana, että kruunun lukitusruuvauksen aikana kelloon tulee ylivetoa?

Kellon ylivetäminen on myytti. Automaattikelloissa vedon rajoittaa jarrujousi ja manuaalivetoisessa käyttäjän järki (käyttäjä ei yleensä hae pihtejä saadakseen lisää voimaa).

Jouseen voi vetää tietyn voiman, ei tämän enempää. Jos yrittää enemmän, joku muu yleensä pettää kuin jousi. Automaattia ei voi edes vetää rikki asti, koska jousi luistaa alta.

Älä siis ole huolissasi, voit rauhassa manuaalisesti vetää breitlingiä ja nauttia siitä. Hieno kello.

-Pasi

Kiitos Pasi!
Entä jos vetää manuaalisesti kellon täyteen vetoon, niin onko mahdollista, ettei kruunua saa ruuvattua kiinni asti, koska ilmeisesti veto jatkuu edelleen kruunua kiinni ruuvatessa. Tuleeko tuosa kohtaa siis jarrujousi vastaan ja kruunu jää auki? Voi kuulostaa tyhmältä, mutta ylivarovaisena ihmisenä sitä ihmettelee kaikkea, varsinkin, kun en tunne kellon vetomekanismia kovin hyvin.

 

[pietu]

Vs: Ketju pikkukysymyksille

Tuosta ylivetämisestä. Olen joissain vanhemmissa vedettävissä kelloissa ollut havaitsevani sellaista että jos vetää huolimattomasti siihen kohtaa että alkaa ahdistamaan niin kello ei lähdekään välttämättä käyntiin joka asennossa (esim. lasi alaspäin) jos jättää pöydälle. Liekö vika kulumisessa vai sontaisessa koneistossa?

 

[kanikune]

Vs: Ketju pikkukysymyksille

Se voi olla yhdistelmä kaikkia. Jousi kuoleentunut, ei pyri laajenemaan uuden malliin, kuivat rasvat pidättää jousta. Lisääntyneet kitkat rattaissa, liipottimen akseli voi olla kulunut toiselta puolelta.

Tosin yksikin näistä riittää..

 

[pasiz]

Vs: Ketju pikkukysymyksille

Breitling SO 44. Jos vetää kelloa manuaalisesti, tuntuu vetäessä tietysti pieni "rahina" nupista. Tuo sama rahina jatkuu, kun painaa kruunua sisäänpäin, jotta se ruuvautuisi lukkoon. Onko tuossa vaarana, että kruunun lukitusruuvauksen aikana kelloon tulee ylivetoa?

Kellon ylivetäminen on myytti. Automaattikelloissa vedon rajoittaa jarrujousi ja manuaalivetoisessa käyttäjän järki (käyttäjä ei yleensä hae pihtejä saadakseen lisää voimaa).

Jouseen voi vetää tietyn voiman, ei tämän enempää. Jos yrittää enemmän, joku muu yleensä pettää kuin jousi. Automaattia ei voi edes vetää rikki asti, koska jousi luistaa alta.

Älä siis ole huolissasi, voit rauhassa manuaalisesti vetää breitlingiä ja nauttia siitä. Hieno kello.

-Pasi

Kiitos Pasi!
Entä jos vetää manuaalisesti kellon täyteen vetoon, niin onko mahdollista, ettei kruunua saa ruuvattua kiinni asti, koska ilmeisesti veto jatkuu edelleen kruunua kiinni ruuvatessa. Tuleeko tuosa kohtaa siis jarrujousi vastaan ja kruunu jää auki? Voi kuulostaa tyhmältä, mutta ylivarovaisena ihmisenä sitä ihmettelee kaikkea, varsinkin, kun en tunne kellon vetomekanismia kovin hyvin.

Ei ole mahdollista, sen jousen tehtävä on ylläpitää pääjousen voiman maksimitaso, vaikka vetäminen jatkuu (tämä mahdollistaa automaatin toiminnan).

Lainasin kuvan selventääkseni, tuo pätkä jousen lopussa joka muodostaa Y:n toimii kitkapuristeisena kiinnipitopintana tynnyrin seinämään. Tynnyrin seinämään laitetaan erikoisrasva jotta jarrutus alkaa oikealla voimalla.

 

[pasiz]

Vs: Ketju pikkukysymyksille

Tuosta ylivetämisestä. Olen joissain vanhemmissa vedettävissä kelloissa ollut havaitsevani sellaista että jos vetää huolimattomasti siihen kohtaa että alkaa ahdistamaan niin kello ei lähdekään välttämättä käyntiin joka asennossa (esim. lasi alaspäin) jos jättää pöydälle. Liekö vika kulumisessa vai sontaisessa koneistossa?

Eiköhän huolletun, toimivan kellon tulisi lähteä käyntiin jo ennen kuin täysi veto saavutetaan. Jos ei lähde, on huollon tarve ilmeinen.

 

[pietu]

Vs: Ketju pikkukysymyksille

Tuosta ylivetämisestä. Olen joissain vanhemmissa vedettävissä kelloissa ollut havaitsevani sellaista että jos vetää huolimattomasti siihen kohtaa että alkaa ahdistamaan niin kello ei lähdekään välttämättä käyntiin joka asennossa (esim. lasi alaspäin) jos jättää pöydälle. Liekö vika kulumisessa vai sontaisessa koneistossa?

Eiköhän huolletun, toimivan kellon tulisi lähteä käyntiin jo ennen kuin täysi veto saavutetaan. Jos ei lähde, on huollon tarve ilmeinen.

Juu ei kyse ole siitä ettei lähtisi käyntiin vaan jotenkin "liian tiukkaan" veto (ei hampaat irvessä) aiheuttaakin sen että kello lopettaa käynnin sen jälkeen.

 

[kanikune]

Vs: Ketju pikkukysymyksille

Tuo taitaa olla seinäkelloissa vielä yleisempää.

Täydessä vedossa jousi on kiertynyt tiukasti tynnyrin akselin ympärille. Jos liukuunlähtökitka ja kellon tynnyrille näkyvä muu kitka voittaa jousen voiman, jousi jämähtää paikalleen ja tynnyriä pitää käytännössä auttaa pikkuisen, jotta "yliveto" lähtee purkautumaan.
Tuo "yliveto" ei varsinaisesti ole ylivetoa, mutta jousi ei vaan jaksa lähteä purkautumaan, taitaa olla aika vakiintunut termi silti tuo "yliveto".

 

[Kellox]

Vs: Ketju pikkukysymyksille

Osaako kukaan kertoa miksi hyvin monet esim englantilaiset, jopa kiinalaiset kauppiaat / yksityiset eivät suostu tekemään kauppaa suomalaisten kaanssa? Olen itse koittanut pähkäillä syytä vaan mitään järkevää syytä en keksi. Paketin koko ei voi olla syynä, tahi hinta, koska toiset kauppiaat ja yksityis henkilöt siihen suostuvat auliisti. Alkaa kyllästyttämään kun aina pitää ensin tarkistaa että onko kyseinen kauppias valmis tekemään kauppaa tännepäin. Mikä mättää?

 

[kanikune]

Vs: Ketju pikkukysymyksille

Tarkoitatko ebayta? Seuraava pätee mielestäni ebayhin: Luulen, että useimmille kyse on eniten laiskuudesta. Ebayn ilmoituksen tekolomakkeessa postikulujen lisäys on kaoottinen paikka. Se lannistaa minutkin. Moni ohittaa tämän ja "suostuu" vain kotimaan myyntiin.

Mikäli kuitenkin myyjä on valinnut erikseen, ettei suostu tiettyihin maihin myymään (mikä on harvinaista suomen kohdalla), et oikeasti voi ostaa/huutaa kyseistä kohdetta.

Minulla on joitakin kertoja käynyt niin, että eteen on tullut oikeinkin hyvän hintainen kohde, jonka haluan. Kohteen tiedoissa on monta kertaa ollut vapaasti kirjoitettu tieto, ettei jaksa lähetellä muualle, mutta huutaminen/ostaminen on silti ollut mahdollista.

Tähän mennessä vielä joka kerta myyjä on suostunut lähettämään/tekemään kauppaa, vaikka toisin onkin ilmoituksessa mainittu.

Toki, jos postikuluja ei ole ilmoitettu, piilee tässä pieni riski, että myyjä yrittää alkaa vedättää postikuluissa. Kerran sain tällaisen vedätysyrityksen, mutta myyjä suostui lopulta kohtuullistamaan postikulut asiallisiksi, kun väänsin rautalankamallin sen maan postikuluista. Ebayn säännöt kieltää kohtuuttomat postikulut.

Jos kiireettömämpi huutokauppa kyseessä, kannattaa toki postikuluja tiedustella. Tähän vastaus monesti tuleekin, kun myyjän "pitää" tarkastaa postikulut vain yhteen maahan.

Mikäli kansainvälinen postitus ei ole tuttua, kannattaa tutustua postin palvelukuvastoon. Yksittäiseen maahan lähettämisen tiedot löytyvät helposti, mutta jos pitää kuvata postitus koko pallolle, itkuhan siinä pääsee.

Sen olen huomannut kiinalaisista, että monille itäblokkimaat ovat kirosana ja jotkut luulevat suomenkin kuuluvan tähän. Italia myös kirosana, liekö syynä postin hukkaprosentti vai mikä.
-Toivottavasti tarkoitit ebayta C

 

[pietu]

Vs: Ketju pikkukysymyksille

Ebay:ssä brittien kohdalla olen huomannut saman haluttomuuden lähettää muualle kuin UK:hon. Sama pätee moniin Amazon.co.uk:n myyjiin.

 

[Kellox]

Vs: Ketju pikkukysymyksille

Jep, ebaystä on kyse.
Olen muutaman kerran lähettänyt myyjälle breivin, mahdollisimman kohteliaan mutta vastaus on ollut negatiivinen. Tuo Kanikunen vastaus selvittää jo paljon. Nykyään olen jättänyt ebay uk omiin oloihinsa ja ostellut tavaraa itäsuomen takaa kaukomailta. Noh, rahditus kestää mutta on monasti ilmainen. Mikäs kiire tässä valmiissa maailmassa. No näillä korteilla mennään mitkä on jaettu, sano.

 

[SaNDeX]

Vs: Ketju pikkukysymyksille

Kysäisempäs täältä nytten, että tiedättekö te hyviä alle 39mm kronografi kelloja? Hinta saisi olla alle 250€


http://www.ebay.com/itm/Swiss-Military-Hanowa-Swiss-Recruit-Herrenuhr-Chronograph-06-5010-04-001-/360783329461?pt=DE_Kleidung_Schmuck_Accessoires_Uhren_Armbanduhren&hash=item54005cb8b5

Tuollaista kattelin mutta kellon korkeus on 45mm, joka taas saattaa olla liian iso minun hyvin hyvin ohkaselle 16 cm ranteelle.

 

[pasiz]

Vs: Ketju pikkukysymyksille

El primero 38 millisenä olisi varmaan passeli, vain hinta pönkää vastaan... Oletko tutkinut Seiko malleja, sieltä löytynee krono jos toinen tuohon hintaluokkaan.

 

[SaNDeX]

Vs: Ketju pikkukysymyksille

Seikon kellot ei kauheesti silmiäni nappaa mutta ken tietää, jos vaikka sieltä löytyisikin joku hieno malli vielä.