Vs: Käytetyn kellon ostaminen
Jouni sanoi:
kanikune sanoi:
Tänne voisi kerätä vinkkejä käytetyn kellon ostoon.
Mekaanisen kellon ostossa on syytä pitää mielessä, että huoltaminen vaikuttaa väkisinkin kellon hintaan. Hyvältä tuntuva tarjous voi ollakin itse asiassa huono, koska kello on välittömästi mahdollisesti jopa perusteellisenkin huollon tarpeessa. Varsinkin arvokelloissa huollon hinnaksi voi tulla jopa nelinumeroinen luku.
Toinen, mikä tulee suorilta mieleen on ranneke. Monet kellot ovat uutenakin olleet myynnissä pelkällä nahkaremmillä. Mutta jos haluaa kellon alkuperäisellä metallirannekkeella, kannattaa pitää mielessä, ranneke se voi olla vaikeaa ja/tai kallista hankkia jälkikäteen.
Kuinka paljon mielestäsi kertoo käyntitesterin antamat lukemat heilahduskulmasta ja heilahduksen poikkeamasta?
Voisiko niistä päätellä koneiston huoltotarvetta. Mitä kertoo poikkeamat kellon asennon muuttuessa? Entä täyteen vedettynä tai loppuvedolla? Lämpötila?
Tarkoittanet heilahduksen poikkeamalla engl. beat:ia?
Varsinkin jos tämä parametri on täysin pielessä, kertoo se heti että "jobbari" on "huoltanut" kellon.
Huollon jälkeen liipottimen heilahduskulman pitäisi olla vähintään 270 astetta, voi olla helposti yli 300 astettakin. Tuo 270 on "minimi", koska sen alle mentäessä säätäminen positioihin on mahdotonta. Tämä siksi, koska vertikaaliin positioon mentäessä h-kulma putoaa helposti sen 45 astetta, koska liipottimen yhden akselin sijaan kaksi lepää nyt kiviä vasten.
Vaikkakin teoreettisesti liipottimen käynnin taajuus ei muutu amplitudin funktiona, se muuttuu paljonkin varsinkin pienemmillä amplitudeilla.
Minun kokemukseni on, että huollon tarpeessa olevaa koneistoa ei saa käymään yli 270 h-kulmalla horisontaalissa, jos kivien etäisyyksiä ei ole säädetty. Kun liipotin nostetaan pois koneistosta, myös jousi yleensä muuttaa muotoaan hieman, joten myös jousta "joutuu" säätämään yleensä.
Tämä tietysti voimakkaasti korreloi koneiston hyvyyden ja iän kanssa. 5 vuotiaan Rolexin säädössä ei välttämättä tarvitse vielä säätää mitään. Ei faktaa, mutua.
Nuo poikkeamat asennon muuttuessa elää vahvasti tuon amplitudin kanssa. Jos amplitudi ja asentojen väliset heitot eivät ole suuret, tietää että kello on tullut hyvistä käsistä.
Täydellä vedolla amplitudi on tietysti suurempi. Hyvässä konestossa amplitudi on myös kohtuu hyvä loppuvedollakin. Aivan loppuveto ei taida tosin kuulua enää kellon normaaliin käyttötilaan. Esim. valmistajan ilmoituksen 48h käyntivaralla olevassa kellossa vetoa voi riittää vaikka 56 tunniksi. Tällöin 48 aikana kellon luvataan käyttäytyvän "nätisti".
Toisaalta, jos pysähtynyt kello lähtee käymään hyvin pienellä vedolla, lienee train kunnossa, koska veto välittyy heti nätisti liipottimelle asti.
Nämä tuli tällä kertaa mieleen.
