Näsijärven Osakeoluttehdas - Näsijärvi Aktieölbryggeri
Kesäkuun 1. päivä 1903 voimaan astuva kunnallinen kieltolaki ajoi tehtaat lopulta täydelliseen yhtenäistämiseen. Saman vuoden keväällä Näsijärven rannalla sijaitsevan Näsijärven Osakeoluttehtaan yhtiökokouksessa sen johtajan Hjalmar Grönblomin aloitteesta Näsijärven Osakeoluttehdas osti kaikki Tampereen oluttehtaat. Nimekseen se sai tietysti Näsijärven Osakeoluttehdas - Näsijärvi Aktieölbryggeri.
Nimenä esiintyy toisinaan muoto Näsijärven Osake-Oluttehdas väliviivalla tai ilman.
Yhtiön säännöt vahvistettiin loppuvuonna 1903.
Ostetuista tehtaista maksettiin seuraavasti: Osakeyhtiö Iso Oluttehdas 858.013 markkaa, Osakeyhtiö Pyynikki 851.116 markkaa ja Tampereen Juomatehdas Osakeyhtiö (3 tehdasta: Mustalahti, Santalahti ja Onkiniemi) 844.359 markkaa.
Hetkeä aiemmin Osakeyhtiö Pyynikin perustajista Julius Johnsson oli myynyt osakkeensa pankinjohtaja Hjalmar Grönblomille ja muuttanut pois.
Yhtiön toimitusjohtajaksi tuli odotetusti pankinjohtaja Hjalmar Grönblom. Ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat johtajan lisäksi pankinjohtaja Albert Snellman, maisteri panimomestari Gösta Borg, kauppias Gustaf Lindberg ja kelloseppä Johan Hollt. Toimitusjohtajaa lukuun ottamatta johtokunta muuttui seuraavien vuosien aikana, joskus jopa yhtiökokouksesta toiseen.
Osakepääoma oli 1.600.000 markkaan, josta suurimman osakesalkun omistivat toimitusjohtaja Grönblom ja seuraavina Gösta Borg, Fredrik Borg, Albert Snellman, Wolter Aschan ja Axel Ivar Wennerstrand.
Vielä vuonna 1904 Uusi Oluttehdas liitettiin Näsijärven Osakeoluttehtaaseen.