Hauku nykyinen tai entinen kellosi

[Koistinen]

Omega Seamaster päivät ranteessa yöt Swiss Kubik winder

Uteliaisuutta kysäistä, miten pelitti ilman Winderiä Omega? Ostitko viikonloppuja varten vai mikä oli winderiin siirtymisen perusta?

Tämähän se uutta kelloa halvempi ratkaisu tuohon alkuperäiseen ongelmaan.

Vähän koitellut itse taistella noita tuulimyllyjä vastaan. Parille arkikellolle tosin välistä miettinyt, että viikonloppua varten voisi olla asiallinen. Monesti tosin maanantaina on aivan eri miete kellosta ranteeseen kuin oli perjantaina...

 

[MCKone]

@Koistinen: Ei tarvetta pahoittelulle. Kysymykseesi kommentoin että kello kävi aikoinaan uutena muutaman kk käytön jälkeen samaisessa merkkihuollossa tarkistettavana ja todettiin että kaikki ok. Myöskin se että tuolla käytön määrällä tarve kerran viikossa uudelleenvetämiseen ei ole epänormaalia.


Sent from my iPhone using Tapatalk

 

[MCKone]

Vähän taidamme keskustella samasta aiheesta, mutta hieman eri näkökulmasta:

Yhtä paljon se bensaa auto kuluttaa oli siinä tankki 50 tai 100 litraa ja yhtä kauan bensapumppu laulaa molemmille autoille. Toisella vaan saa vai tankilla käydä useammin

Tästähän nimeomaan on kyse.


Sent from my iPhone using Tapatalk

 

[Koistinen]

Tästähän nimeomaan on kyse.


Sent from my iPhone using Tapatalk

Se vaan itseä itseä kiinnostaa, kun tuossa analogiassa bensan pitäisi riittää puoleen väliin matkaa pienemmällä tankilla. Niin minkä kumman takia meillä nyt konepelti pystyssä ennen kuin neljännestä ajettu Kilpailevilla automerkeillä kun pääsee sinne saakka mihin on mainoksessa luvattu.

Analogia siinä mielessä myös osuva, että hiljalleen on muodostunut yhtä kova luottamus kellosepän mietteisiin merkkiliikkeen tiskillä on kuin on aiemmin ollut automekaanikon tuumailuihin marmorin takaa. Molemmissa kun saa kuluttaja-asiamies korttia toisinaan vilautella.

Sillä kiinnostaa kuulla myös muilta onko tuo kyseinen kello yksittäistapaus vai ns. ominaisuus. Todennäköistähän on kun vakavoituu, että tuossa on ihan ominaisuus kyseisessä koneistossa. Eli vaatii päivitteiset 10 000 askelta ylläpitolatinkiin kun kaverilla menee 1000:lla. Siitä syystä sopii tähän ketjuun täydellisesti.

Edit. Lähinnä sitä pohdin tässä väistivätkö tarkoituksella takuuhuollon tuolla kommentilla, kun veit huoltoon uutena. "Hyvä se on, myyjäkin kehui" tuossa kun pääsi käymään. Ei tuo nimittäin ihan normaalilta kuullosta tuon hintaluokan kellolle.

 

[MCKone]

Auto ei taida kuluttaa bensiiniä kun se seisoo sammutettuna. Ei ainakaan pitäisi.
Huoltopaikka ei ole merkkiliikkeen tiskin takana vaan kyseinen yritys suorittaa käsittääkseni huoltoja usean merkin toimeksiantamana.

Sent from my iPhone using Tapatalk

 

[Koistinen]

Auto ei taida kuluttaa bensiiniä kun se seisoo sammutettuna. Ei ainakaan pitäisi.


Sent from my iPhone using Tapatalk

Ei se kellokaan kulututa sammutettuna kunhan tarkemmin mietit: Nuppi ylös ja "kello parkkiin" Huono analogiahan tämä on: Automaattikellossa kun tuo tankki vielä täyttyy ajaessa eli ranteessa. Tässähän itse tankkaus on alkuveto.

Foorumin ulkopuolelta kysäisin tutulta, jolla vastaavia kelloja ollut. Ei ihan normaalilta hänestäkään kuullostanut ettei hyvä alkuveto ja 9 tuntia päivässä riitä ylläpitämään edes työviikkoa.

Nyt kun kierrämme kehää voisin oman kiinnostuksen yhteen kysymykseen summata loppuväelle:

Onko koneistovalmistajien tai koneistojen välillä kuinka suurta eroa siinä kuinka herkästi ottaa automaatti vetoa vastaan ihan arkisessä käytössä?

 

[MCKone]

Joo, eipä minulla tähän enää mitään lisättävää ole muuta kuin että ei ole tullut kellon nuppia vedettyä ylös kun laitan sen pöydälle eli jää tyhjäkäynnille jos autotermejä käytetään. No, keskustelkoot muut tästä asiasta ja löytyyhän aiheesta googlettamalla keskusteluja myös ulkomaisilta foorumeilta. Nämä omat kirjoitukseni tuntuvat vain johtavan siihen että pienestä kärpäsestä muodostuu kerta kerralla yhä suurempi härkänen
Eikä minulla ole mitään syytä kyseenalaistaa pitkän linjan kellosepän lausuntoa.


Sent from my iPhone using Tapatalk

 

[EVK]

Uteliaisuutta kysäistä, miten pelitti ilman Winderiä Omega? Ostitko viikonloppuja varten vai mikä oli winderiin siirtymisen perusta?

Tämähän se uutta kelloa halvempi ratkaisu tuohon alkuperäiseen ongelmaan.

Vähän koitellut itse taistella noita tuulimyllyjä vastaan. Parille arkikellolle tosin välistä miettinyt, että viikonloppua varten voisi olla asiallinen. Monesti tosin maanantaina on aivan eri miete kellosta ranteeseen kuin oli perjantaina...

Hyvin pelitti. Liikkuva työ,enpä ole paljoa vedellyt. Kyseessä chrono,Valjoux 7750 pohjalta.

 

[MCKone]

Luin 31.1. ja 1.2. kirjoittamani viestit uudelleen ja huomasin kohdat jonka myötä asian mittakaava on ehkä näyttäytynyt suurempana kuin se todellisuudessa on. Kävin muokkaamassa tekstejä hieman. Pahoittelut harhaanjohtamisesta, huomaan että tekstintuottaminen ei itselleni ole se vahvin ominaisuus. Nostan (kello)käden pystyyn virheen merkiksi.

 

[-mek-]

Kyllä tuolla käyntivaralla on käytännön elämässä kuitenkin merkitystä. Liikkuminen kun ei ainakaan minulla jakaannu tasaisesti valveillaolotunneille ja myös se vaikuttaa, mihin aikaan päivästä kelloa vaihtaa. Itsellä on nyt ollut marraskuusta saakka vuoropäivin ranteessa Certina DS-2 (Powermatic 80) ja Oris Aquis (Sellita SW200-1). Yöksi otan kellon pois ranteesta ja aamulla heti herättyä takaisin. Aluksi laitoin jo illalla edellisen päivän kellon laatikkoon ja otin aamulla seuraavana vuorossa olevan ranteeseen. Laskennallisesti SW200-1:n 38 tunnin käyntivaran pitäisi riittää, koska laatikossa oloa tulee noin 32 tuntia.

Ilmeisesti varsinkin illalla tulee istuttua liikaa, kun Oris ehti melko usein pysähtyä ennen seuraavaa käyttövuoroa. Certina ei pysähtynyt kertaakaan. Eli jos kellossa on pitempi käyntivara, se auttaa siinä, ettei ole väliä mihin aikaan vuorokaudesta riittävä määrä liikettä tulee. Mutta lyhyemmän käyntivaran kellolla riittävän liikkeen on tultava riittävän lähellä kellon vaihtoa, muuten ei käyntivara riitä.

Viime kesänä mulla oli jonkin aikaa kierrossa 3 Powermatic 80-kelloa vuoropäivin. Silloinkin veto pääsääntöisesti riitti, pysähtymisiä tapahtui ehkä kerran kahdessa viikossa. Kahden kellon kierrossa (DS-2 ja Mido Multifort) kumpikaan ei pysähtynyt puolen vuoden otannalla koskaan. Tähän väliin täytyy todeta, että syyskuussa minulta katkesi sääriluu, joten vasta nyt helmikuussa olen päässyt jonkin verran harrastamaan ulkoliikuntaakin. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että tuon Oriksen kanssa ei tahtonut veto riittää. Muutin käyttöä siten, että laitan vielä aamulla edellisen päivän kellon ranteeseen ja vaihdan kelloa vasta aamutoimien ja loukkaantuneen jalan aamujumpan jälkeen. Näin laatikossa oloa tulee vain vuorokausi. Nyt veto riittää Oriksessakin paremmin, mutta edelleen se ehtii pysähtyä suurin piirtein kerran kahdessa viikossa. DS-2 ei pysähdy, vaan siinä riittää veto. Otantaakin on jo sen verran pitkästi, ettei noiden kellojen käytössä voi minulla eroa olla. Eli kyllä käyntivaralla on väliä varsinkin, jos et pysty ajoittamaan liikettä juuri niille tunneille ennen kuin kello menee laatikkoon.

Esimerkiksi nyt tänään vuorossa oleva Oris oli pysähtynyt jo eilen iltapäivällä viiden aikoihin. Laitoin Oriksen laatikkoon sunnuntai-iltana n. klo 22, eli käyntivaraa oli ollut kertyneenä vain 19 tuntia. Kun molemmissa kelloissa on kierrelukittu nuppi, ei niitä joka päivä viitsisi aukoa vetääkseen. Muutenhan muutaman kierroksen pyöräyttäminen ennen laatikkoon laittoa ei olisi mikään ongelma.

 

[Harbal]

Toimisto-orja täällä. Sama ongelma omien kellojen kanssa, kellokäsi ei vain liiku päivän aikana tarpeeksi, jotta siitä syntyisi riittävästi vetoa. Omalla kohdallani ongelma ei ehkä ole ihan yhtä paha, sillä pääasiallinen käyttökellon (Explorer 14270) veto kestää kyllä yli reilusti yli vuorokauden. Olen silti ottanut tavakseni ruuvata siihen vetoa iltaisin, sillä on ärsyttävää kun parin päivän liikkumattomuuden jälkeen havahtuu siihen, että kello on pysähtynyt aamuyöllä.
Toisaalta tämä on seikkailijan (köh) kello; ei tällaisen nörtin

 

[hm42]

Vaihtamalla käsivetoiseen tulee nopeasti rutiini vetää kello täyteen aamuisin. Sama rutiini toimii sitten puolivahingossa kun laittaa automaatin käteen.

 

[Koistinen]

Sovellusten lisääminen paikkoihin, johon ne ei oikein kuulu. Melkoinen kasa palavaa koirankakkaa oli aikanaan tuo G-Shock sovellus. Myöhemmin tämä korvattiin Casion yhteisellä kaikille kelloille. Jotenkin kummassa siitä oli saatu tuntuvasti huonompi.



Edit. Tuohon jumiutui pysyvästi.

Näitä softia ei ole kyllä tehty kelloharrastajille, vaan sellaisille joilla vain yksi kello ja se aina ranteessa. Mikäli ei saa synkroa määräajoin tämä on lopputulos... Myöskin vaaditut oikeudet toimiakseen ovat melko villit: Miksi täytyy antaa oikeudet kaikkiin valokuviin...

 

[Aikamestari]

Solareiden käyttöohjeissa on taulukot, mikä määrä päivittäistä valoa pitää akun jatkuvasti täynnä. Esimerkiksi 3159 moduuli:

Valaistusvoimakkuus	Likimääräinen altistusaika/pv
Suora auringonvalo (50.000 lux)	5 mim
Auringonvalo ikkunan läpi (10.000 lux)	24 min
Auringonvalo ikkunan läpi pilvisellä säällä (5,000 lux)	48 min
Sisävalaisu loisteputkilla (500 lux)	8 tuntia

Toisin sanoen Suomen oloissa kaamoksessa voisi suosistella valohoitoa lampulla pitäen mielessä, että valaistuksen voimakkuus vähenee suhteessa etäisyyden neliöön. Eli kello mahdollisimman lähelle lamppua.

Suomen oloissa auringonvalon määrässä myös suuria päiväkohtaisia eroja. Olen yrittänyt jo pari viikkoa ladata Mudmasteria ja Astronia ikkunan läpi. Astronissa pystyy paremmin mittaria lukemaan, mutta siinäkin mittari reagoi pyrähdyksinä. Mudmasterissa on vain kolme vaihetta Low, Medium ja High. Tänään on ollut luxit kohdallaan. Molemmat nousi viidessä tunnissa kirkkaan lämmittävän ikkunan läpi tulleen auringon ansiosta täyteen lataukseen. Aiemminkin on ollut kohtuullista aurinkoisuutta useana päivänä, mutta Astron vielä senkin jälkeen jatkoi laskuaan. Pelkäsin jo kellon hajonneen. Omat kokemukset Solareista edelleen hyviä, mutta tosin Astron on vasta pari talvea vanha ja Mudmaster ostettu viime vuoden lopussa. Se miksi valitsin solarin patterikellon sijaan toki riippuu osittain teknologiafriikkiydestä. Se on vaan hienoa omistaa jotain sellaista uutta ja kalliimpaa teknologiaa. Automaattikelloissa on vielä vähemmän järkeä, mutta onpa niitäkin viitisen kappaletta suht jatkuvassa käytössä.

Moniin kelloihin olen tyytyväinen. Kehutaan tällä kertaa nyt sitten juuri Astron.

Seiko watch SSH001J1 Solar analogue case and bracelet in titanium collection Astron 5

Seiko watch SSH001J1 Solar analogue case and bracelet in titanium collection Astron 5 Watches

www.goldixa.com

Eri paikasta ja viisisataa halvemmalla ostettu. Yli paritonniahan välillä jopa lähelle kolmeakin näkyy nykyään näistä pyynnit olevan. En olisi ehkä niillä hinnoin niin otettu (toki minulla on sen hintaisiakin kelloja, mutta niiden kuuluukin olla hyviä). Juurikin Astron on ollut itselleni 1700€ hinnalla, miellyttävällä titaanirannekkeella, virheettömällä ajanpidolla täydellinen ostos ja ehkä eniten se jokapäivän kello. Kellossa on isohko taulu, mutta se on niin höyhenen kevyt ettei sitä juuri ranteessa edes tunne. Sen kanssa monesti tulee nukuttuakin vahingossa. Ei esimerkiksi Longinessin Hydroconquestissakaan mitään vikaa ole, mutta en jaksaisi sitä joka päivä raahata mukana. Tuntuu hienolta laittaa tuollainen järkäle toisinaan ranteeseen, mutta ei se vahingossakaan yöksi siihen unohdu.

 

[Aikamestari]

Vaihtamalla käsivetoiseen tulee nopeasti rutiini vetää kello täyteen aamuisin. Sama rutiini toimii sitten puolivahingossa kun laittaa automaatin käteen.

Se ei ole välttämättä hyvä rutiini. Näitä lukittavalla kruunulla olevia automaattikelloja ei pitäisi koko ajan olla ruuvailemassa. Osat kuluu nopeammin, ja automaattikelloa ei ole suunniteltu lähtökohtaisesti ladattavan käsivetoisen tavoin säännöllisesti manuaalisesti. Itselläni pyörii automaattikellot winderissä, mutta välillä saattaa olla winder pitkäänkin pois päältä. Menee hiukan aaltoina se kuinka usein viitsii olla kelloa vaihtamassa. Winderissa käytän aina alinta 650 kierroksen pyöräyttelyvauhtia. Riittänyt hyvin. Tiedä sitten onko hyvästä vai huonosta kelloille. Kuullut sepiltä molempia mielipiteitä. Kätevä se kellojen käytön kannalta joka tapauksessa on. Ainakin Oriksen Propilot 38 tunnin käyttövaralla olisi onneton ja lähes käyttökelvoton ilman winderiä. Tai sitten sen pitäisi olla ainut kello.

 

[hm42]

Se ei ole välttämättä hyvä rutiini. Näitä lukittavalla kruunulla olevia automaattikelloja ei pitäisi koko ajan olla ruuvailemassa. Osat kuluu nopeammin, ja automaattikelloa ei ole suunniteltu lähtökohtaisesti ladattavan käsivetoisen tavoin säännöllisesti manuaalisesti.

Hmm? En ole koskaan osannut tällä tavoin suhtautua manuaalivetoisiin kelloihin joissa on ruuvattava nuppi - esimerkiksi Vostokeista löytyy paljon tällaisia, kuten myös Sinniltä ym. Aikoinaan myös Rolex Oystereistä taisi olla manuaalivetoinen koneisto ruuvattavalla kruunulla. Olisiko Orisin nykymallistossakin tuollaisia.

Entäpä sitten ruuvattavat kronon nupit (vrt Daytona, moni AP:n RO / ROO -kronoista ym), vaivaako niitä sama ongelma? Kun katsoo ko kellojen jälleenmyyntiarvoja niin ei uskoisi että tämä on kriittinen suunnitteluvirhe

 

[Aikamestari]

Hmm? En ole koskaan osannut tällä tavoin suhtautua manuaalivetoisiin kelloihin joissa on ruuvattava nuppi - esimerkiksi Vostokeista löytyy paljon tällaisia, kuten myös Sinniltä ym. Aikoinaan myös Rolex Oystereistä taisi olla manuaalivetoinen koneisto ruuvattavalla kruunulla. Olisiko Orisin nykymallistossakin tuollaisia.

Entäpä sitten ruuvattavat kronon nupit (vrt Daytona, moni AP:n RO / ROO -kronoista ym), vaivaako niitä sama ongelma? Kun katsoo ko kellojen jälleenmyyntiarvoja niin ei uskoisi että tämä on kriittinen suunnitteluvirhe

Mutuilua ja muualta luettua, mutta käsittääkseni ongelmat koskee enemmän halpoja malleja. Ja esim. kaikkia halvimpia Seikon automaattikelloja ei edes pysty virittämään ruuvaamalla vaan pitää huitoa käden kanssa. Näin ei koneistosta tarvitse tehdä yhtä vahvaa.

Rolexeissa tuskin tulee ongelmia mikäli tekee tarvittavat huollot. Silloin kuluneet osat uusitaan, mutta se huolto tosin maksaa parinkin halvan Seikon verran.

Jäi vielä se yksi oma kello haukuttua. En omista aiemmin mainitsemiani kaikista halvimpia Seikoja, mutta sellainen kahdeksallasadalla hankittu (ovh paljon enemmän ehkä 1300 e) Captain Willard löytyy. Ihan oikeassa ovat tätä kyseistä 6R35-koneistoa haukkuvat. Välillä kellolle tulee hyvä päivä "vain" -5-10 sekkaa. Toisinaan jätättää mielestäni jotain -20-25 s. Yritin viedä sepälle säädettäväksi, mutta kuulemma kello näytti mittauslaitteissa hyvältä ja juuri speksien mukaan toimivalta. Seiko ei näille ole luvannutkaan kuin +25s - -15 s -tarkkuuden. Hyvää kellossa on istuvuus, äijämäinen ulkonäkö ja 70 tunnin käyntivara. Kuitenkin tämä ilmeisesti paljon kellon asennosta riippuva voimakas heittely tarkkuudessa tekee kellosta arkikäytössä lähes käyttökelvottoman. Willard menee aina toisinaan fiilistelykellona pari päivää, kun laittaa pari minuuttia valmiiksi ylimääräistä. Ehkä tuon olisi silti voinut jättää kauppaankin, mutta kun halvalla sai. Älkää kukaan vaan mitään 1300-1500 euroa Willardista maksako, kun sillä saa jo Hydroconquestinkin. Voi olla asiallinen vehje 800-900 euron hintaluokissa, mutta tietyin varauksin.

 

[ticci]

Sama kritiiikin kohde kuin jollain aikaisemmallakin:

Seiko 5 GMT:ssä oli värivikaa bezelissä ja epämääräisesti kohdistuva gmt-viisari. Molemmat asiat totesi vioiksi myyjäliikkeen kelloseppä, joka lähetti kellon huoltoon. Bezelin vaihto kesti 6kk jonka jälkeen kello lähetettiin takaisin liikkeeseen. Huoltoraportissa ei ollut mitään gmt viisarin kohdistumiseen viittaavaa, eikä sitä oltu korjattu. Vaati vielä 3kk huoltoreissun, jonka jälkeen Perkko kommentoi ettei ko. mallissa gmt-osoittimen kuulukaan näyttää oikeaa aikaa.

Moneen kertaan piti olla aika tiukkaan sävyyn yhteydessä, en tiedä olisko kello vieläkin huollossa ilman sitä.

Jälkimyyntikokemus oli niin huono että hevillä ei toista Seikoa tule enkä ko. maahantuojan tuotteita ostaisi kotimaasta pelkästään takuun vuoksi. Ongelma ei niinkään ole lopputulos, vaan prosessin tuskastuttavuus.

Kello oli ihan ok, kivan näköinen ja hyvin istuva. 4r seikojen ajassa pysyminen ja roottorin ääni nyt on mitä on, mutta näihin osasin varautuakin. Myin pois, virheistä ostajaa infoten.

 

[Koistinen]

Sama kritiiikin kohde kuin jollain aikaisemmallakin:

Seiko 5 GMT:ssä oli värivikaa bezelissä ja epämääräisesti kohdistuva gmt-viisari. Molemmat asiat totesi vioiksi myyjäliikkeen kelloseppä, joka lähetti kellon huoltoon. Bezelin vaihto kesti 6kk jonka jälkeen kello lähetettiin takaisin liikkeeseen. Huoltoraportissa ei ollut mitään gmt viisarin kohdistumiseen viittaavaa, eikä sitä oltu korjattu. Vaati vielä 3kk huoltoreissun, jonka jälkeen Perkko kommentoi ettei ko. mallissa gmt-osoittimen kuulukaan näyttää oikeaa aikaa.

Moneen kertaan piti olla aika tiukkaan sävyyn yhteydessä, en tiedä olisko kello vieläkin huollossa ilman sitä.

Jälkimyyntikokemus oli niin huono että hevillä ei toista Seikoa tule enkä ko. maahantuojan tuotteita ostaisi kotimaasta pelkästään takuun vuoksi. Ongelma ei niinkään ole lopputulos, vaan prosessin tuskastuttavuus.

Kello oli ihan ok, kivan näköinen ja hyvin istuva. 4r seikojen ajassa pysyminen ja roottorin ääni nyt on mitä on, mutta näihin osasin varautuakin. Myin pois, virheistä ostajaa infoten.

Seikoissa muuten se villi kuvio, että maailmalla nuo trokarit on suomen maahantuojaa joustavampia. Palautuskoodi ja kello vaihtoon takuuaikana, tämä ilman turhia kyselyitä.

Laatuongelmat haastavia kun valtaosa on myyjän mielestä ominaisuuksia: Taulu vinossa tai käynti omalla minuuttiluvulla kun yleensä ostajan ongelma. Nämä kun speksien sisällä.

Seikon Designista tykkään. Kaapissa ainoana Flighty ja taitaa jäädäkin ainoaksi.

 

[hm42]

Aivan totta, minullakin oli yksi GMT-Seiko joka olisi pitänyt myydä Nepaliin, siinä oli gmt-viisari koko ajan 15 minuuttia tuntiviisaria jäljessä. Bezelien asemoinneista en edes aloita.