Filosofiasi kellokokoelmasi taustalla

[Puhti]

Filosofian voisi omalla kohdalla kiteyttää siihen, että kelloja on sopiva määrä seuraavilla ehdoilla:

- Löytyy riittävästi pukukellomaisia vaihtoehtoja sekä suoranaisiin juhliin, että työhön; pukeudun työssäni taskuliinalla höystettyyn pikkutakkiin, nahkakenkiin jne. (ja ihan alkuperäinen ideani satsata kelloihin lähti juuri työpukeutumisesta)
- Löytyy kelloja, jotka kestävät perus aktiivista arkea (jätän toki salilla jne. kellon sivuun)
- Löytyy kelloja, joita on helppo "maustaa" erilaisilla rannekkeilla (strutsinnahkaisista formaaleista rannekkeista aina NATO-remmeihin)

Oma pieni kokoelmani näyttää tällä hetkellä tältä:

https://www.dropbox.com/s/bv1nr8vxg709re7/kuva1.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/8cpkunldlles56b/kuva5.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/kxdgowz2hiwa45a/kuva2.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/rjzvx5k3cackopz/kuva3.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/b7fcwcx5jqrtlmn/kuva4.jpg?dl=0

Tudor Hydronaut Prince Date Tiger
Zenith El Primero Rainbow Chronograph ref. 02.0360.400 (WatchGeckon nahkaranneke kuvassa, orginaali metalliranneke löytyy myös)
Rolex Explorer I 39 mm
Zenith Elite Classic 39 mm ref. 03.2290.679/01.C493 (kuvassa ruskealla strutsinnahkaisella rannekkeella, löytyy myös orginaali Zenithin musta alligaattoriranneke orginaalilukolla)
Omega DeVille Tonneau ref. 4503.21.00 (ruskea Hirschin krokotiiliranneke kuvassa; löytyy myös orginaali Omegan musta alligaattoriranneke)

Tyylikäs, monipuolinen ja persoonallinen kokoelma. Hienoa nähdä kelloja, joita ei ole ihan jokaisessa boksissa, kuten kyseinen Zenith Classic. Tota mallia olen monesti itsekin katsonut. Onko ajatuksia vielä täydentää kokoelmaa?

 

[Calle_H]

Tyylikäs, monipuolinen ja persoonallinen kokoelma. Hienoa nähdä kelloja, joita ei ole ihan jokaisessa boksissa, kuten kyseinen Zenith Classic. Tota mallia olen monesti itsekin katsonut. Onko ajatuksia vielä täydentää kokoelmaa?

Ei ainakaan tällä hetkellä. Tuntuu sopivalta kokoelmasta monella tapaa. Viiden kellon kokoelma on vielä määrän puolesta sellainen, että kaikille tulee ranneaikaa. Mutta... ajatuksethan voivat muuttua ajan saatossa.

 

[Maira]

Olen aika ajoin pohtinut onko minulla mitään filosofiaa kellokokoelman suhteen. Ja pakko tunnustaa, että ei. :-D

Joukossa on klassikoita, mutta myös vähän vähemmän nähtyjä malleja. Esim. Bulgari Octo Roma oli rakkautta ensisilmäyksellä, mutta eihän se mikään massakello Suomessa ole. Sitten löytyy Zenith Chronomaster 1969 El Primero, joka on klassikko. Uusimpia hankintoja edustaa puolestaan Leijona Heritage Urho Chrono.

Ehkä mulla on sellainen hieman tavallisuudesta poikkeava maku, koska ajattelen kelloja AINA pukeutumisen kautta. Ehkä se on se tausta, jota vasten kelloja itselleni katson. Sen verran olen huomannut, että yritän pitää kokoelman rajattuna ja sellaisena, että täsmälleen samaan tarkoitukseen ei olisi päällekkäisiä kelloja.

 

[Maks]

Kellon omistamiseen ja käyttöön on vaikuttanut se, että aamuisin se on mukava laittaa ranteeseen. Ja päivän aikana kelloa voi katsoa muutenkin kuin ajan takia. Tulee vaan fiilis, että onpa hyvä. Tällainen on ollut jo pidemmän aikaa Panerai 422.

Aiemmin, jos tuo tunne muuttui, kello vaihtoi kohta omistajaa. Ihan hyvä on ollut vaihdella ja omistaa eri malleja. Välillä on tullut vastaan sitten jokin oikeasti sopiva.

Kaapissa on myös yksi käyttämätön kello, mutta sitä ei juuri kiinnosta käyttää. Kai sitä vaan odottaa, jos hinta nousee. Aika hölmöltä tämä välillä tuntuu. Olen aina hankkinut kellot käyttöä varten.

 

[Puhti]

Olen aika ajoin pohtinut onko minulla mitään filosofiaa kellokokoelman suhteen. Ja pakko tunnustaa, että ei. :-D

Joukossa on klassikoita, mutta myös vähän vähemmän nähtyjä malleja. Esim. Bulgari Octo Roma oli rakkautta ensisilmäyksellä, mutta eihän se mikään massakello Suomessa ole. Sitten löytyy Zenith Chronomaster 1969 El Primero, joka on klassikko. Uusimpia hankintoja edustaa puolestaan Leijona Heritage Urho Chrono.

Ehkä mulla on sellainen hieman tavallisuudesta poikkeava maku, koska ajattelen kelloja AINA pukeutumisen kautta. Ehkä se on se tausta, jota vasten kelloja itselleni katson. Sen verran olen huomannut, että yritän pitää kokoelman rajattuna ja sellaisena, että täsmälleen samaan tarkoitukseen ei olisi päällekkäisiä kelloja.

Sanoisin, että jos joku kello nousee 2010-luvulta klassikoksi, se on Bulgari Octo ja erityisesti Octo Finissimo. Hieno moderni valinta toisen, jo klassikoksi päässeen Zenithin kaveriksi.

Noin muutenkin pidän ajatuksesta, että lähestyy kelloja vain pukeutumisen kautta. Luo varmasti selkeä raamin kelloharrastukselle, ja samalla muodostuu varmasti monipuolinen, mutta vähän erilainen kokoelma, kuin jostain toisesta vinkkelistä.

 

[hm42]

Noin muutenkin pidän ajatuksesta, että lähestyy kelloja vain pukeutumisen kautta.

Rupesin miettimään, miten tuo toimisi:

Suklari, vedenpitävyys max 200 metriä: Uikkarit.
Suklari, vedenpitävyys 300m+: Sukelluspuku.
Blancpain fifty fathoms: lisää edellisiin punainen pipo.
Speedy: Avaruuspuku.
Datejust harmaalla pohjalla ja vihreillä roomalaisilla numeroilla: Tennismaila ja pikeepaita sekä tennarit.
GMT-master: Lentäjän asu.
Cartier Santos: historiallinen lentäjän asu.
Explorer II: Haalarit, kypärä otsalampulla ja hakku.
Railmaster: veturinkuljettajan tai asemanhoitajan kuteet.
IWC Ingenieur tai Rolex Milgauss: lyhythihainen valkoinen kauluspaita jossa muovisuoja kyniä varten rintataskussa, musta kravatti, suorat housut.
El Primero Stratos: hyppyhaalarit ja laskuvarjo selässä.
Daytona tai TAG Heuer Monaco: ajohaalarit.
Vulcain Cricket tai kultainen day-date: Hyvin istuva puku ja amerikan lippu -pinssi rintapielessä.
Pilottikello: Pilottitakki.
JLC Reverso: hevospoolo- tai rugby-asu.

 

[hm42]

Seuraava setti winderissä, edelleen teemana maalla, merellä ja ilmassa, eli suklari, chrono ja GMT.

 

[Koistinen]

Filosofiassa painotellut aika-ajoin ns. perinteisen kokoelman käsitteen kanssa. Eli henkeen puku, käyttö-, sukeltaja-, ilmailukellot ja kaikista hyvä yksilö. Omasta kokoelmasta puuttuu pukukello täysin ja sukeltajavirka on Vostokilla. Useamman kerran ollut liipasinsormi hiirellä lähellä tilata pukukelloksi Nomosta, Cartieria tai vaikka Max Bill. Aina muistuu mieleen kuinka rajallinen omalla kohdalla kyseisen käyttö olisi. Tämä ajatusmalli alkaa jäädä pikkuhiljaa taustalle. Ostaa mieluummin vaikka kaksi samantyylistä kelloa, jos tietää, että niitä tulee käytettyä.

Ranneaika tulee annettua sporttikelloille. Alkanut kuitenkin polttelemaan ajatus kun kertynyt sportit ilmailuteeman ympärille, että laittaisiko pysyvään kokoelmaan Air-Kingin ja Aeronautin rinnalle puhtaan pukukellon sijaan Cartierin Santoksen.

Mikä kokoelman filosofiassa pysyvää on se, että mieli vaihtuu tasaiseen ja casioita kertyy ongelmaksi saakka...

 

[Vahinko ei tule kello...]

Kronografeja, joissa kaikissa on jokin selvä ero toisiinsa nähden. Ei yhtä enempää samalta valmistajalta. Koneiston tulee olla oikea natiivi kronokoneisto, ei moduuli. Tavoite myös pitää hintalaatusuhde niin hyvänä kuin se nykypäivänä yleensä mahdollista on. Käy niin vanha kuin omasta mielestäni mielenkiintoinen uutuuskin.

Koska nykyään vierastan yhä enemmän brändien luettelemista, niin kerron muutamalla sanalla, mitä toimintoja ja eroavaisuuksia omistamistani neljästä kronosta löytyy.

- 1kpl automaatti, joka on tyypillisellä Valjoux 7750- "setupilla", eli kolme pikkutaulua+viikonpäivä+päivyri

- 1kpl käsinvedettävä rattrapante- krono (ylivoimaisesti arvokkain tiukuni)

- 1kpl automaatti sukelluskrono, joka on niitä harvoja jonka kronopainikkeita pystyy käyttämään vedessä/ pinnan alla. Lisäksi tämän muita erikoisuuksia on 60:n minuutin laskuri tyypillisen 30:n minuutin laskurin sijasta

- 1kpl käsinvedettävä "peruskrono", jonka setuppi on ehkäpä se tyypillisin jos tarkastellaan menneiden aikojen kronografeja, eli kolme pikkutaulua, tunnit, minuutit, juoksevat sekunnit, ei päivyriä. Erikoisuutena melko "villi" värimaailma. Modernin tvistin tuo keraaminen kehä.


Tulevaisuudessa kenties yksi flyback- krono, ja GMT- krono pieneen kokoelmaan voisi vielä mahtua. Ja jos lottovoitto tärskähtäisi, niin sitten kai se olisi myös hankittava ne suurimmat klassikotkin, eli Speedmaster, El Primero, ja Daytona, sekä vanha Heuer. (ilman tag:ia) Mutta luulenpa että sitä ei tässä elämässä tapahdu.

 

[Koistinen]

Tullut lopputulokseen, että ostan näköjään kelloja, jotka eivät muille kelpaa. Oma maku hieman kieroutunut. Kaksi viimeisintä kalliimpaa kelloa lähteneet saman tien huoltoon. Molemmissa tainnut juurisyy olla, että seisseet myyjän varastossa aivan liian kauan. Viimeisimmän osalta odotan vielä tuomiota.

Sport-painotus pysyy kokoelmassa. Eli kelloja, jotka täytyy pystyä laittamaan ranteeseen myös pahalla kelillä. Ei tarvitse olla ydinlatauksen kestävä, mutta kohtuudella suojattu. Outo kiinnostus myös itänaapurin ihmeisiin. Saattaa olla, että "loppupelin" chronon paikasta kokoelmassa kilpailee saksalainen ja neuvostoliittolainen rinnakkain. Menee itsellä Sturmanskie/poljot/Max Bill kuukellon edelle.

Halpoja casioita jne. tulee hankittua liikaa heräteostoksina. Pohdin hetken jopa kellokokoelman rajaamista neljään kelloon. Tulin tulokseen, ettei lyö leiville alkaa myymään netissä muutaman kympin kelloja voluumilla. Odotamme, että muuttuu vintageksi

Kokoelma on aika jakaantunut euromääräisesti. Suuri kasa alle satasen kelloja, yksi muutaman satkun välimalli ja kolme kalliimpaa kampetta. Nuo foorumeilla näkyvät 500-1500 euron väliin menevät kellot puuttuvat lähes täysin.

 

[samyel]

Palasi tämä kellokokoelman filosofia mieleen kun tuntuu oma ajatus käyvän välillä "affordables"-suunnassa ja välillä saattaa olla yksi tai kaksi hiukan hinnakkaampaa harkinnassa useamman edullisen sijaan. "Hinnakkaampaa" on tietysti suhteellinen käsite, Speedmasteria kalliimpaa en ole koskaan omistanut ja nämä viisi kelloa eivät nykyisin riittäisi moista edes rahoittamaan

Nyt on tuntunut, että tällaisella satsilla selviää tilanteesta kuin tilanteesta. On pilottia, chronoa, diveria, rymyä (Casio jota käytän oikeasti esim. uidessa), vintage-henkistä ja pukukellomaista.

Se mikä on ollut virkistävää itselle on, että tuo Pookin Sukeltaja on sekä suomalainen että värikäs. Molemmat aika näkyviä asioita ko. kellossa. Hauskuus palasi harrasteluun sen myötä. Ja toinen riemu tässä kokoelmassa on se, että kaikkia uskaltaa suht huolettomasti käyttää. Vähän huomaamatta kiekkoa pelatessa jäi Smiths ranteeseen eikä ollut millänsäkään. Ei myöskään maltillisen kokonsa takia häirinnyt.

 

[Koistinen]

katso liitettä 16066

Alun alkaen "läpällä heitetty" muuttunut kantavaksi teemaksi. Taas on tulossa kello, jota en aamulla tiennyt ostavani.

Laatukelloista persoonallisia ja ei niin haluttuja malleja tuntuu jäävän käteen. Osasta maksanut liikaa, toiset jääneet kouraan kun kokeillut kepillä jäätä ja tarjonnut alakanttiin. Näillä kelloilla nykyään huoltoliikkeiden kaveritkin morjestelee jo isolla kirkolla.

 

[hm42]

Vaikka mitä ideologiaa tuohon rakentaisi, niin uusiksihan se menee jos joku kiinnostava kello tulee vastaan oikealla hetkellä ja sopivalla kaupalla joka ei vanhaan malliin enää istukaan. Se laittaa sitten koko kokoelmafilosofian pahimmillaan uusiksi kauttaaltaan.

Nyt taisi käydä taas juuri näin, ties monettako kertaa.

Ja rahalliset tavoitteethan on tehty voitettaviksi, parempi kurottaa vähän liian korkealle niin jokainen onnistuminen tuntuu sitäkin makeammalta, eikö?
(samalla toivoen että nykyhallituksen rahankäyttö ei tästä ideasta ota enempää mallia)

 

[Koistinen]

Vaikka mitä ideologiaa tuohon rakentaisi, niin uusiksihan se menee jos joku kiinnostava kello tulee vastaan oikealla hetkellä ja sopivalla kaupalla joka ei vanhaan malliin enää istukaan. Se laittaa sitten koko kokoelmafilosofian pahimmillaan uusiksi kauttaaltaan.

Nyt taisi käydä taas juuri näin, ties monettako kertaa.

Ja rahalliset tavoitteethan on tehty voitettaviksi, parempi kurottaa vähän liian korkealle niin jokainen onnistuminen tuntuu sitäkin makeammalta, eikö?
(samalla toivoen että nykyhallituksen rahankäyttö ei tästä ideasta ota enempää mallia)

Kokoelmassa ainoa osa joka ei istu ja joiden käyttö jäänyt täysin sivuun on tuo "edullinen"-osasto. Näistä on jotenkin aika ajanut omassa harrastuksessa ohi.
Edullisissa kelloissa se hyvä puoli, että saa kokeiltua käytännössä mikä miellyttää ja mikä ei. Saattanut noilla säästää useamman turhan ja kalliin investoinnin. Sporttikronojen ja perinteisten sukeltajan kellojen osalta on esimerkiksi näin käynyt. Edullisemmat kellot menee nykyään hupi- ja rymyosastoihin. Myyntiä arponut aina ajoittain. Kympin- kahden kelloissa rahat palaa vain postimaksuihin. Jokin ratkaisu näille pitäisi keksiä. Antaisiko lahjaksi tms.

Tietyllä tapaa ollut tyytyväinen jälkiviisaana, ettei liikaa upottanut rahaa "perus-hintatason" mekaanisiin kelloihin. Karkeasti sanoen uutena hintaluokassa 300-1500 euroa. Sama ongelma tuntuu näissä vaivaavan itseä kuin halvoissa kelloissa. Aina on omasta mielessä ruoho vihreämpää muualla ja katse hamuilee kohti seuraavaa ostosta. Tämän hintaluokan kelloilla pari tuttua hävinnyt Rolexin hinnan muutamassa vuodessa aktiivisella flippaamisella ja käteen jäänyt lopen perus seikon sukeltaja. Tämä kannattaa aloittavan harrastajan muistaa varoittavana esimerkkinä.

Pieni pelko tai toivekkin lähenee saavuttiko muutamalla nopealla ostolla nyt vuoden sisään jonkin asteen loppupelin. Tästä jos alkaisi parantamaan, ei oikein sijoitetulle rahalle saa vastinetta.

 

[hm42]

Hyvä pointti ja olen havainnut suunnilleen saman: hintaluokassa noin 500-2000 euroa on paljon hyviä kelloja ja todella hintansa arvoista tavaraa, mutta niiden kohdalla ehkä se vaihtonopeus on ollut vauhdikkaampaa ja myös prosentuaalinen tappiokin sidettävämpää, kun euromääräisesti ei niin pahalta per transaktio tunnu.

Jääköhän tuo hintakategoria vähän jopa marginaaliin jollain tavoin?
Voisin tehdä ison listan kelloista joista pidän tuossa haarukassa, mutta samalla myönnän että vaihtoonhan ne ovat yksi toisensa jälkeen menneet...

 

[Koistinen]

Hyvä pointti ja olen havainnut suunnilleen saman: hintaluokassa noin 500-2000 euroa on paljon hyviä kelloja ja todella hintansa arvoista tavaraa, mutta niiden kohdalla ehkä se vaihtonopeus on ollut vauhdikkaampaa ja myös prosentuaalinen tappiokin sidettävämpää, kun euromääräisesti ei niin pahalta per transaktio tunnu.

Jääköhän tuo hintakategoria vähän jopa marginaaliin jollain tavoin?
Voisin tehdä ison listan kelloista joista pidän tuossa haarukassa, mutta samalla myönnän että vaihtoonhan ne ovat yksi toisensa jälkeen menneet...

Tämä 500-1500 on erikoinen kategoria. Siihen väliin olen suositellut kelloja kun joku innokas haaveilee yhtä ainoaa kelloa lopuksi ikää. Eniten tuossa välissä saa euroa kohti. Miettii esimerkiksi Sinn-merkkiä. Uskomaton määrä loistavia kelloja 1000->2000 välissä.

Omalla kohdalla Sinn ehkä se merkki mikä itsellä voisi tuossa sarjassa olla pysyvä kello. Sinn varmasti onnistuu sillä, ettei se juuri päivitä mallistoa muuten kuin parannuksilla. Muut merkit keksii polkupyörää joka vuosi uusiksi. Miksi muilta puuttuu klassikkomallit, jotka olisivat aina myynnissä? Saksanmaalla muutenkin tämä osataan. Nomos toimii loistavana toisena verrokkina. Listalle voisi laittaa myös Stowan.

Harrastusta ajaa tänäpäivänä sosiaalinen media, halusimme sitä tai emme. Ihmettelysi "juurisyy" saattaa löytyä myös täältä: Kyynisenä kaverina katsoisin ansaintamalleja tästä maailmasta.

Kauan aikaa sitten kommentoin johonkin toiseen ketjuun, että esimerkiksi youtuben algoritmit taitaa suosia muutamaa merkkiä ja muutamaa hintaluokkaa. Lumipallo ilmiö seuraa merkin suosiota. Autoharrastuspuolella lukuiset kanavat meni pilalle kun ei enää ole tarttumapintaa. Vanhoista perusautoista siirryttiin lamboihin. Samaa vikaa kellokanavissa. Useampi suurista nimistä keskittyy nykyään lähes täysin Rolex, Tudot, omega linjaan. Välistä heitetään Breitling , VC tai Zenith väliin. Näillä saa klikkejä ja sitä kautta tulovirtaa.

Toinen vaiettu salaisuus on myös se, että noiden pienemmän sarjan jamppojen tulovirta muodostuu osittain Flippauksesta. Kauppa pärjää kun esittelyvideo kuvataan AD:llä. Sosiaalisen median sankari pärjää kun se saa flipata kellon kahden kuukauden päästä kivalla preemiolla. Win-Win kaikille muille paitsi seuraajille. Tätä ansaintalogiikkaa et pysty keskihintaisilla tekemään. Halvat kellot taas toimivat tulovirtana sen kautta, että ne lahjoitetaan sivustolle. Keskihinta haastava kun niitä ei lahjoiteta, uutukaisista ei tahdo saada alennusta ja myydessä aina häviää.

Suurten sisällöntuottajien näkökulmasta tuo 500-1500 on osittain laiminlyyöty. Tämä kuitenkin hemmetin mielenkiintoinen kenttä, siihen mahtuu paljon maksuhaluista seuraajaa. Ainoa joka varmaan tätä yrittää näyttää olevan Teddy omalla kanavallaan yhdistettynä kellokaupan ylläpitoon.

Suomalainen kellojournalismi taas on melko lasten kengissä verkon puolella. Se ei ole kovinkaan uskottavaa toimintaan. Läpi paistaa täysi kritiikin puute, otetaan vaikka esimerkiksi tuo Leijonan uusi kello. Ei kukaan ole tohtinut mitään kriittistä siitä lausua. Jäisikö kutsu seuraavaan coctail-tilaisuuteen ja seuraava arvostelukello saamatta? En tarkoita, että huono kello olisi, mutta paistaahan se läpi, ettei mitään kritiikkiä löydy. Voin omasta Rolexista heti listata kymmenen huonoa puolta Melkein arvostan tämän foorumin nimettömien jäsenten mielipiteitä noiden "journalististen" tuotosten edelle.

Miten tämä jaarittelu, sitten liittyy alkuperäiseen kysymykseesi? Vastaus on mitä isot pojat ja tytöt somessa ja verkossa, sitä me muut valitettavasti seuraamme sopulilaumana perässä...

 

[hm42]

Kuulostaa siltä että pitäisi tehdä ’hauku kellosi’ keskusteluketju.